Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläkepoliittisia ehdotuksia

Eläke

Keskeiset työmarkkinoiden keskusjärjestöt ehdottavat, että seuraavan hallituksen ohjelmaan sisällytetään seuraavat eläkepoliittiset linjaukset:

Työeläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat kestävä taloudellinen huoltosuhde, eläkkeiden riittävä taso, rahoituksen kestävyys ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Samalla talouspolitiikan uskottavuus säilyy sekä luottamus työeläkejärjestelmään turvataan. Työeläkejärjestelmän indeksijärjestelmän muuttaminen on epätarkoituksenmukainen keino eläkeläisköyhyyden torjunnassa.

Hallitus valmistelee työeläkelainsäädännön muutosehdotukset työmarkkinoiden keskusjärjestöjen yhteisten ehdotusten pohjalta ja näiden järjestöjen kanssa.

Yksityisen sektorin ja kuntasektorin työeläkejärjestelmien yhdistämistä valmistellaan ja se toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotuksen mukaisesti (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:15, s. 99-122).

Osatyökyvyttömyyseläke muutetaan lineaariseksi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotuksen mukaisesti (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:25, s. 24-25).
Aikuiskoulutustukea uudistetaan parantamalla työikäisten mahdollisuuksia työn ja opintojen yhteensovittamiseen. Soviteltu tuki muutetaan määräytymään henkilön ansion aleneman perusteella samoilla periaatteilla kuin täysiaikainen tuki määräytyy. Opinto- tai osaamispistevaatimuksia ja tukikuukausien kulumista tarkistetaan osa-aikaiseen opiskeluun kannustammavaksi. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti.

Toteutetaan kiireellisinä kuntoutuskomitean (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41) esitykset

– nuorten kuntoutusprosessin tehostamisesta (ehdotukset 12 ja 13)
– työkykyjohtamisesta ja työkyvyttömyyden ehkäisemistä (ehdotus 14)
– hyvän työterveyshuoltokäytännön tarkentamisesta (ehdotukset 15-16 ja 19)
– työfysioterapeuttien määrittelemisestä työterveyshuollon ammattihenkilöiksi ja selvityksestä vastaavasta muutostarpeesta muiden ammattiryhmien osalta (ehdotus 17)
– työterveyshuollon yhteistyön vahvistamisesta (ehdotus 18)
sairauspäivärahan tarkistuspisteistä (ehdotus 20)
– työterveyshuollon ulkopuolella olevien asiakkaiden kuntoutustarpeen arvioinnista ja palveluihin ohjaamisesta (ehdotukset 23-26)
– Kelan ja työeläkejärjestelmän välisen vastuunjaon selkiyttämisestä (ehdotukset 42 ja 43).

Työterveyshuollon asema osana terveydenhuollon kokonaisuutta säilytetään nykyisenä.

Helsingissä 28.3.2019

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO RY
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
KIRKON TYÖMARKKINALAITOS
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY
AKAVA RY
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK RY

Ajankohtaista

23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue
21.9.2022

SuPerin Paavola: Valtion on tuettava myös lähihoitajien osaamisen varmistamista ja korvattava työelämässä oppimisen kustannukset työpaikoille

Lue
20.9.2022

SuPerin Paavola: Pakkolaki ei poista hoitajapulaa mutta teki päättäjille selväksi miten tärkeää työtä hoitajat tekevät

Lue
20.9.2022

SuPer ja Tehy eivät aloita käräjäoikeuden kieltämää lakkoa Helsingin kotihoidossa

Lue
20.9.2022

Tehy: Hoitajat eivät unohda, pakkotyölaki jättää syvät haavat 

Lue
19.9.2022

SuPer edistää kotihoitoon kohdistuvaa joukkoirtisanoutumista

Lue
19.9.2022

Suomen digitaalinen kompassi, 2. luonnos

Lue