STTK:n edustajiston puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki: Nuorten tulevaisuudenuskoa tuettava


STTK:n edustajiston puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki, STTK:n edustajistossa 17.5.2019

Kevään eduskuntavaaleissa puhuimme Suomen tulevaisuudesta. Nyt pohdimme Euroopan tulevaisuutta. Olen yrittänyt katsoa tulevaisuuteen nuoren silmin. Myönnän, että voin vain arvailla, miltä puhe ilmastonmuutoksesta tuntuu hänestä, joka ei ole vielä valmistunut ammattiin tai hänestä, joka ei ole vielä synnyttänyt ensimmäistä vauvaansa.

Viisikymppisenä haluan nähdä tulevaisuudessa työntäyteisiä vuosia, jolloin olen merkityksellinen yhteiskunnalle ja läheisilleni. Minun on helpompi uskoa hyvinvointivaltioon, koska olen kasvanut aikuiseksi sen parhaimpina vuosina. Kuulun ikäluokkaan, joka on jäämässä toistaiseksi korkeimmin koulutetuksi.

Nyt koulutustaso on kääntynyt laskuun. Näin ei voi jatkua. Nuorten kanssa keskustellessa on huolestuttavaa huomata, että liian moni ei usko hyvinvointivaltion säilyvän. – Elleivät kaikenikäiset ihmiset usko hyvinvointivaltion säilymiseen henkilökohtaisella tasolla, emme myöskään tee töitä sen kehittämiseksi ja säilyttämiseksi.

Ennätysalhainen syntyvyys on yllättänyt meidät kaikki. Laskeva syntyvyys on suuri uhka hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Pessimistit ajattelevat, että mitään ei ole tehtävissä. Itse ajattelen, että kyllä on. Alhaisen syntyvyyden syitä on selvitettävä ja arvioitava.

Epävarmemmaksi muuttuneessa maailmassa ikkuna tulevaisuuteen on sumentunut. Lapsista seuraava parin vuosikymmenen vastuu saattaa pelottaa, ja vapaus keskittyä rajoituksetta oman elämän kehittelyyn houkuttelee.

Omassa roolissaan STTK:n on pyrittävä vaikuttamaan siihen, että tuleva hallitus tekee perhemyönteistä politiikkaa. Työelämän epävarmuuksia on poistettava. Perhevapaauudistusta tehtäessä on tunnistettava myös moninaiset perhetilanteet.

Eläketurvakeskus päivitti keväällä laskelmiaan. Niiden perusteella eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat, mutta pidemmällä aikavälillä alhainen syntyvyys vaikeuttaa eläkkeiden rahoitusta. Nuoret ovat myös vanhempiaan pienituloisempia ja heidän työuransa tulevat olemaan rikkonaisempia.

Vaikka syntyvyyden lasku on ei aiheuta välittömiä muutostarpeita työeläkejärjestelmään, on sillä monet vaikutukset yhteiskuntaan. Tällä hetkellä eri aloilta kuuluu viestejä nopeasti vaikeutuneesta työvoimapulasta. Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä työelämästä on poistunut ammattitaitoa ja kokemusta, jota nuorten on vaikea paikata.

Nyt syntyneet ennätyspienet ikäluokat valmistuvat ammatteihin jo kahdenkymmen vuoden kuluttua. Sitä ennen työikäisten osuus on ehtinyt laskea taloudellisesti kestämättömän alhaiselle tasolle.

Ikääntyvässä Suomessa ja Euroopassa tarvitsemme yhteistyötä, jolla turvaamme työvoiman saatavuuden ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Eurooppaan pyrkii työikäisiä ihmisiä. Tarvitsemme hallitusohjelmaan maahanmuuton kokonaisohjelman, jonka avulla voimme ratkaista kotouttamisen ja työmarkkinoiden haasteita.