Jyty: Kaatuneen soten jälkeen on turha jäädä tuleen makaamaan

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn mielestä sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen ei varmasti tullut kenellekään suurena yllätyksenä. Uudistus sisälsi jo alun perinkin ja vielä loppumetreillä niin suuria perustuslaillisia ongelmia, että uudistuksen sinällään ylevät tavoitteet kansalaisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi näyttivät uudistuksen valmistelun etenemisen pitkittyessä karkaavan yhä kauemmaksi tavoitellusta.

Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan sote-maku -uudistuksen rakenteet eivät avautuneet oikein missään vaiheessa selkokielelle. ”Rakenteet olivat epäselviä ja moniportaisia ja lisäksi epäilyt kansalaisten tasavertaisuuden toteutumisesta eri puolilla Suomea kasvoivat, koska maakunnat ovat niin erilaisia eikä myöskään valinnanvapauden kustannusvaikutuksista ollut riittävästi tietoa. Ja kustannusten nousun hillintähän oli alun perin yksi keskeinen sote-uudistuksen lähtökohta.”

Erityisen huolissaan Jyty oli koko sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluprosessin ajan maakuntiin siirtyvän henkilöstön asemasta. Äärimmäisen ongelmallista Jytyn mielestä oli se, että maakuntien palkkalistoille siirtymässä olleen sosiaali- ja terveyssektorin tukipalveluhenkilöstön asemaa ei huomioitu uudistusta valmisteltaessa riittävästi.

Hallitus kiinnitti liian vähän huomiota sosiaalipalveluiden rooliin

”Valitettavasti uudistusta valmisteltaessa hallitus näytti kiinnittävän liian vähän huomiota sosiaalipalveluiden rooliin kokonaispaketissa painopisteen ollessa terveyssektorilla. Esitetty sote-malli suosi myös isoja yksityisiä yrityksiä ja mm. yhdistysten ja kolmannen sektorin merkitys palvelujen tuottajina jäi hyvin vähäiselle huomiolle. Sosiaali- ja terveyspalvelut on ymmärrettävä hoitoketjuksi, josta muodostuu kokonaisuus. Kun linkit katkevat, katkeaa koko ketju.”

Pihlajamäki muistuttaa, että valinnanvapautta koskevassa sote-lainsäädännössä tavoitteena oli tarkoitus toteuttaa valtava julkisten palvelujen markkinaehtoistaminen, joka olisi tarkoittanut maakuntatasolla jatkuvaa kilpailuttamisrumbaa. ”Kilpailuttamisen ongelmat olemme jo nyt huomanneet vanhuspalveluiden heikkona laatuna ja lasten päivähoidossa on myös esiintynyt ongelmia. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus ovat heikentyneet.”

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki katsoo, että neljän vuoden sote-väännöstä on otettava kaikki se myönteinen irti, mitä otettavissa on. Eduskuntapuolueiden tulisi nyt päättää ilman sen suurempia syyttelyitä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen valmistelun jatkosta.

”Se tästä väännöstä kuitenkin toivottavasti on opittu, että tällaisten megaluokan reformien tekeminen ei ole oikein mahdollista ilman mahdollisimman laajaa parlamentaarista yhteistyötä ja valmistelua. On hyvä muistaa lisäksi, että soten kaatumisesta huolimatta nyt jo on sote-rintamalla käynnissä mittavia uudistushankkeita, jotka etenevät jo kovaa vauhtia. Mm. sairaanhoitopiirit ovat jo jonkin aikaa valmistelleet keskinäistä yhteistyötään ja työ ei soten kaatumiseen pääty. Pikimminkin se saa vain lisää vauhtia. Kaatuneen soten jälkeen on turha jäädä tuleen makaamaan.”

Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756

www.jytyliitto.fi

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue