Työvoimapula ei ratkea ilman lisäpanostuksia koulutukseen

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili
Työvoimapula

Osaavan työvoiman saatavuudesta on muodostumassa viheliäinen ongelma. Talouden kasvu luo uusia työpaikkoja ja lisää työvoiman kysyntää. Koulutuskoneiston kyky vastata nopeasti syntyvään osaajapulaan yskii, ja tilannetta on lähes mahdotonta korjata ilman lisäpanostuksia koulutukseen.

Koulutuskoneiston kyky vastata nopeasti syntyvään osaajapulaan yskii, ja tilannetta on lähes mahdotonta korjata ilman lisäpanostuksia koulutukseen.

Koulutusleikkaukset ovat johtaneet mittaviin uudelleenjärjestelyihin irtisanomisineen

Viime vuosina ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen kohdistuneet leikkaukset ovat johtaneet mittaviin uudelleenjärjestelyihin irtisanomisineen. Tilanne ei ole omiaan edesauttamaan uusien työelämän osaamistarpeista lähtevien ratkaisujen synnyttämistä.

Tarvitaan nopeita täsmätoimia kuten muuntokoulutusta, joilla vauhditetaan työstä työhön siirtymistä ja ammatin vaihtamista.

1. Työttömien lyhytkestoisen opiskelun mahdollistava lakiuudistus tulee saattaa voimaan pikaisesti. Uusi malli luo nykyistä selkeämmät pelisäännöt työttömänä opiskelulle ja tulee lisäämään lyhyiden osaamiskokonaisuuksien kysyntää. Vasta julkaistun selvityksen mukaan ammatillinen työvoimakoulutus on yrityksiin palkkatuella työllistämisen ohella vaikuttavin työllistymistä edistävä toimenpide. Työvoimakoulutuksen saatavuus on kuitenkin heikentynyt rahoituksen supistumisen myötä, mikä heijastuu omaehtoisen opiskelun suosion kasvuna.

2. Ammatillisen koulutuksen reformi näyttää suuntaa työelämän tarpeista lähtevälle joustavalle koulutukselle, mutta koulutus on edelleen varsin tutkintolähtöistä. Kynnystä osaamisen kehittämiseen tulee madaltaa työelämälähtöisten lyhyiden osaamiskokonaisuuksien suuntaan. Tämä edellyttää toimintamallien uudistamista ja joustavien opintopolkujen vahvistamista.

3. Yhteishankintakoulutuksen tunnettuutta tulisi parantaa työnantajien keskuudessa. Työnantajan ja te-palveluiden yhteishankintana järjestettävä koulutus madaltaa koulutuksesta työnantajalle koituvia kustannuksia. Koulutusta olisi järkevää hankkia nykyistä enemmän myös usean työnantajan yhteistyönä.

4. Oppisopimus on osoittautunut hyväksi keinoksi edistää työllistymistä, on kyseessä sitten uuden työvoiman rekrytointitarve tai nykyisen henkilöstön osaamisen täydentäminen työpaikan muutostilanteissa. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä oppisopimuskoulutuksen käyttö on entistä joustavampaa, ja työttömän henkilön oppisopimukseen voi saada palkkatukea.

Koulutusjärjestelmämme perustuu tutkintoihin, mikä tekee elinikäisen oppimisen vahvistamisesta vaikeaa

Nopeiden täsmätoimien rinnalle tarvitaan pysyvämpiä rakenteita, joilla tuetaan osaamisen kehittämistä ja ammatin vaihtamista. Koko koulutusjärjestelmämme perustuu tutkintoihin, mikä tekee elinikäisen oppimisen vahvistamisesta vaikeaa. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformi painottaa nuorisoikäluokkien kouluttamista, vaikka kaksi kolmesta ammatillisen koulutuksen opiskelijasta on aikuisia.

Sama tutkintolähtöisyys näkyy nyt käynnissä olevassa korkeakouluvision valmistelutyössä, vaikka jatkuvan oppimisen edistäminen isossa kuvassa tarkoittaa aivan muuta kuin tutkintojen suorittamista. Korkeakouluille tulisi luoda vahvemmat kannusteet kehittää ja tarjota lisä- ja täydennyskoulutusta tutkinnon suorittaneille ja muille eri tavoin osaamista hankkineille. Nopeana toimenpiteenä tulisi mahdollistaa muunto- ja lisäkoulutuksen järjestäminen rakennemuutosaloille ja -alueille.

Aikuiskoulutukselle ei ole olemassa omaa lainsäädäntöä, ja sen vuoksi jatkuvaa oppimista voidaan parhaiten edistää tekemällä samansuuntaisia kehittämistoimenpiteitä koulutusjärjestelmän eri osissa. Koulutustarjontaa voitaisiin ohjata kysyntälähtöisemmäksi myös luomalla yksilöille uudenlaisia koulutuskannusteita ja ottamalla käyttöön henkilökohtainen täydennyskoulutusseteli.

Riina Nousiainen, STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija

***

Palkkatuen nostaminen pohjoismaiselle tasolle toisi 44 000 työllistä

Ajankohtaista

22.9.2023

Ammattiliitto Pro järjestää poliittisen mielenilmauksen 26. syyskuuta

Lue
22.9.2023

Huoli toimeentulosta on opiskelijan stressi

Lue
21.9.2023

Ammattiliitto Pro valmistautuu mielenilmauksiin

Lue
21.9.2023

Onko meillä osaajia, kun suhdanne joskus kääntyy?

Lue
21.9.2023

SuPerin Paavola: Vammaispalvelulain voimaantuloa ei saa lykätä

Lue
21.9.2023

Ammattiliitto Pro: Orpon hallitus ottaa työntekijöiltä ja antaa työnantajille

Lue
20.9.2023

Ammattiliitto Jyty on pettynyt budjettiriihen lopputulokseen – ”Historiallisen epäoikeudenmukainen budjettiesitys”

Lue
19.9.2023

STTK: Budjetin talouden sopeuttamiskeinot epäoikeudenmukaisia ja tehottomia

Lue