Uutishuone

Verkostot, yhdessä tekeminen ja joustavat rakenteet siivittävät työssä olevien oppimista ja yritysten kilpailukykyä

Teknologinen kehitys myllertää liiketoiminnan arvoverkkoja ja työmarkkinoita. Viime aikoina on havahduttu siihen, että tekoäly ja muut teknologiat voivat muuttaa radikaalisti paitsi teollisuuden myös palvelusektorin toimintaa. Koneellinen kielenkääntäminen, kehittyvät viestintäteknologiat ja etätyökäytännöt helpottavat palvelujen ja ratkaisujen kehittämistä ja tuottamista globaaleissa verkostoissa. Suomalaiset voivat ostaa palveluita suoraan vaikkapa Intiasta ja intialaiset Suomesta.

Teknologinen kehitys ja muut globaalit muutostrendit tekevät osaamistarpeiden ennakoinnista haasteellista. Uudistumiseen ja menestymiseen tarvitaan hyviä tuntosarvia. Uskon kuitenkin, että suomalaisilla osaajilla ja yrityksillä on hyvät mahdollisuudet menestyä, kunhan nostamme osaamisen tasoa työpaikoilla ja kaikilla koulutuksen tasoilla. Meidän on myös tehtävä yhteistyötä ja haettava markkinoita entistä aktiivisemmin Suomen ja Euroopan rajojen ulkopuolelta ja tehtävä Suomi houkuttelevaksi ulkomaalaisille osaajille.

Yhdessä tekeminen ja osaamisen kehittäminen ekosysteemeissä korostuvat    

Teknologiateollisuus selvitti hiljattain eri alojen yritysten digikyvykkyyttä. Puolet selvitykseen vastanneista noin 300 yritysjohtajasta kertoi, että yritys ei ollut lainkaan määritellyt ekosysteemiä, jossa se toimii tai jossa sen kannattaisi toimia. Digikyvykkyydessä ja -osaamisessa on yritysten ja työntekijöiden välillä suuria eroja.

Puolet selvitykseen vastanneista noin 300 yritysjohtajasta kertoi, että yritys ei ollut lainkaan määritellyt ekosysteemiä, jossa se toimii tai jossa sen kannattaisi toimia.

Teknologiayritysten kilpailukyvylle ja kestävälle kasvulle liiketoiminta-, innovaatio- ja osaamisen ekosysteemit ovat elintärkeitä. Julkisen innovaatio-, tutkimusrahoituksen tulisi toimia vahvana kannustimena yritysten keskinäiselle sekä yritysten ja oppilaitosten ja tutkimuslaitosten väliselle yhteistyölle.

DIMECC Oy ja CLIC Innovation Oy ovat hyviä esimerkkejä digitalisaation ja puhtaiden ratkaisujen ympärille muodostetuista ekosysteemeistä tai yhteistyöalustoista. Niissä uutta osaamista luodaan, kehitetään ja sovelletaan yhdessä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa. Kun yhtiöiden osakkaina ja yhteisverkostoissa on mukana suuri määrä eri kasvuvaiheessa olevia yrityksiä, myös kansainvälisesti laadukkaiden koulutus- ja osaamisen kehittämisohjelmien räätälöinti yritysten henkilöstölle, esim. tekoälyosaamisen vahvistamiseksi, tulee mahdolliseksi.

Teknologiayritysten osaamistarpeiden näkökulmasta yksi keskeisistä koulutuksen laadun mittareista on, että valmistuneet ovat opintojensa aikana rakentaneet kontaktiverkoston erilaisiin osaajiin ja toimijoihin Suomessa ja ulkomailla. Hyvät kontaktit yritysten asiantuntijoihin, yrittäjiin, tutkijoihin, alumniverkoston muihin jäseniin jne. edistävät työllistymistä ja tukevat elinikäistä oppimista. Yhdessä tekeminen ja verkostoituminen tulisi asettaa tavoitteeksi kaikilla koulutuksen tasoilla varhaiskasvatuksesta tohtorikoulutukseen sekä työvoimapoliittiseen koulutukseen.

Joustavat koulutuksen rakenteet, avoimuus ja digitaaliset oppimisympäristöt tulevat

Teknologisen kehityksen ansiosta suurella osalla maapallon ihmisiä on jo nyt käytössään henkilökohtainen oppimisympäristö, joka muodostuu sosiaalisen median alustoista ja erilaisista avoimista oppimispalveluista. Oppiminen voi tapahtua missä ja milloin vain.

Monipuoliset työkalut ovat jo olemassa, mutta sekä yrityksissä että julkisella sektorilla ne on otettava systemaattisemmin haltuun ja käyttöön. Tarvetta on ennen kaikkea innostaville ja hyvin ohjatuille sähköisille oppimispalveluille ja sisällöille, jotka saavat suuret joukot kehittämään pitkäjänteisesti omaa osaamistaan ja jakamaan sitä muiden kanssa.

Joustava koulutusjärjestelmä tarjoaa mahdollisuuksia osaamisen tason nostamiselle työpaikoilla. Alalta toiselle ja työtehtävästä toiseen siirtyminen onnistuu usein helpommin, jos omaa osaamistaan on kehittänyt pitkäjänteisesti pienin askelin. Myös työnantajan on helpompi hyödyntää koulutuspalveluita osana henkilöstön osaamisen kehittämistoimia, kun koulutuksen rakenteista löytyy joustoa.

Käytännössä on kyse siitä, että tutkinnot ja koulutukset rakennetaan osaamisperusteisista moduuleista tai osatutkinnoista, valinnan mahdollisuuksia lisätään.

Käytännössä on kyse siitä, että tutkinnot ja koulutukset rakennetaan osaamisperusteisista moduuleista tai osatutkinnoista, valinnan mahdollisuuksia lisätään, työstä oppimista ja työelämän tarpeista lähtevää osaamisen kehittämistä edistetään, aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja huomioidaan osana opintoja, ja opiskelun aloittaminen tehdään mahdolliseksi ympäri vuoden. Myös koulutuksen julkisessa rahoituksessa tulee huomioida muutos tutkintojärjestelmästä osaamisjärjestelmään.

Viime vuosina ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulutusta ja yliopistokoulutusta onkin kehitetty tämän suuntaisesti. Uudistukset ja kehittämistyö ovat kuitenkin vielä kesken. Suomen etu on, että viemme näitä tavoitteita käytäntöön määrätietoisesti.

 

Mervi Karikorpi, Apulaisjohtaja, elinkeinopolitiikka

Teknologiateollisuus ry