Euroopan unioni juhli maaliskuun lopussa Rooman sopimuksen 60-vuotispäivää. Juhlahumu ei kuitenkaan peitä alleen sitä, että EU on tällä hetkellä monien yhtenäisyyttä repivien ongelmien keskellä. Vuoden 2015 suuri turvapaikanhakijoiden ryntäys on kärjistänyt aiempia ongelmia, ja paljastanut integraation kipupisteet sekä yhden murenemiskohdan.
Hallitsematon pakolaisuus ruokki muukalaisvihaa, populismia ja protektionismia. EU on joutunut tinkimään joistain keskeisitä periaatteistaan kuten vapaasta liikkuvuudesta.
Epävirallinen talous tarkoittaa taloudellista toimintaa, jota ei ole säädelty yhteiskunnan laeilla ja säännöksillä.
Turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon paperittomia henkilöitä. Osa heistä jää syystä tai toisesta Eurooppaan, vaikka olisivat saaneet kielteisen oleskelulupapäätöksen. Heidänkin on elettävä, ja siksi monet laittomasti maassa oleilevat henkilöt pyrkivät sijoittumaan epäviralliseen talouteen.
Epävirallinen talous tarkoittaa taloudellista toimintaa, jota ei ole säädelty yhteiskunnan laeilla ja säännöksillä. Työsopimuksia ei tehdä, ja raha liikkuu suurelta osin pankkisektorin ulkopuolella.
Maailman työvoimasta on epävirallisessa taloudessa joko omassa maassaan tai siirtolaisina noin 40 prosenttia. Selvästi eniten epävirallista työtä tehdään kehittyvissä maissa. EU:n alueella arvioitiin vuonna 2014 epävirallisten työntekijöiden määräksi 5 – 10 miljoonaa henkilöä, mutta tilanne on sittemmin huonontunut.
Paperittomat työntekijät ovat täysin suojattomassa asemassa, ja siksi helppoja kohteita hyväksikäytölle ja rikollisuudelle.
Suomessa on muutamia tuhansia paperittomia työntekijöitä. Ilmiö on vielä hallittavissa. Pitää huolella analysoida, millaiset olosuhteet ruokkivat epävirallista taloutta, ja kuinka niihin voidaan vaikuttaa. Vaikka maasta karkotus on useimmiten ensisijainen toimenpide paperittomia työntekijöitä kohtaan, ilmiö ei sen myötä täysin katoa.
Paperittomat työntekijät ovat täysin suojattomassa asemassa, ja siksi helppoja kohteita hyväksikäytölle ja rikollisuudelle. Jos he kuitenkin pelkäävät viranomaisia ja ammattiliittojakin enemmän kuin hyväksikäyttäjiään, ilmiö pysyy piilossa eikä siihen päästä kiinni. Nyt on toimittava viisaammin kuin EU:n laajentumisen yhteydessä, jolloin hyvin epämääräistä työvoimaa ilmaantui Suomen uusista jäsenmaista.
Huonosti toimivat työmarkkinat on yksi syy, joka lisää epävirallista taloutta. Jatkuva pätkätöiden tekeminen yhdistettynä uudenlaisten työmuotojen tarjoamiin mahdollisuuksiin voi johtaa epävirallisen työn yleistymiseen myös Suomessa virallisesti asuvien ihmisten keskuudessa.
Pitää olla hereillä, jotta epävirallinen talous ei pääse hiipimään Suomeen. Poliittisten päättäjien ja työmarkkinaosapuolten on laadittava toimintamalli epävirallisen talouden hillitsemiseksi. Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi vuonna 2015 suositukset epävirallisen talouden purkamiseksi, joka voi toimia yhteisen valmistelun ohjeena.
Risto Kousa, STTK
***
STTK haluaa Suomen kodiksi ja pääsyn työelämään myös maahanmuuttajille