STTK:n hallitus: Työllisyyden vahvistamisen oltava hallituksen tärkein tavoite

työllisyyden vahvistaminen

STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen talouspolitiikan kärjessä on jatkossakin oltava työllisyyden lisääminen ja työttömyyden vähentäminen. Tähän liittyviä toimenpiteitä on vahvistettava hallituksen puoliväliriihessä.

Myös tulevalla työmarkkinakierroksella on merkittävä vaikutus työllisyyden kehitykseen.
– Jatkossakin on tarve yhteen sovittaa talous- ja työmarkkinapolitiikkaa, jotta voidaan turvata ostovoiman, työllisyyden ja kilpailukyvyn myönteinen kehitys, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa.

STTK arvioi, että osaavan työvoiman saatavuus voi nousta orastavan kasvun esteeksi.
– Hallituksen on parannettava työttömien ja myös työelämässä olevien koulutusmahdollisuuksia. Lisäksi on tuettava liikkumista työn perässä esimerkiksi kehittämällä pitkäaikaistyöttömien työmatkakuluvähennystä. Pidemmällä aikavälillä riittävän tonttitarjonnan varmistaminen asuntotuotantoon luo edellytyksiä työvoiman liikkuvuudelle. Monella pitkäaikaistyöttömällä on alentunut työkyky, joten he tarvitsevat myös sosiaali- ja terveyspalveluita päästääkseen takaisin työelämään, Palola listaa.

Työllisyyden vahvistamisessa kannusteiden ja keppien on oltava tasapainossa.
– Työttömien syyllistäminen on lopetettava ja sen sijaan aktivoitava ja kannustettava heitä työllistymään. STTK korostaa, että Hetemäen työryhmän jatkotyö on kokonaisuus. Maan hallitus on viemässä työttömyysturvan aktiivimallia vauhdilla eteenpäin. STTK edellyttää, että samalla on parannettava työttömän mahdollisuutta omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvalla. On myös puututtava lainsäädännöllä nollasopimusten epäkohtiin säätämällä työajan vakiintumisesta.

Perhevapaajärjestelmän uudistaminen on tarpeen työelämän tasa-arvon edistämiseksi sekä naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi.
– Erilaisia malleja on ilma sakeana. Nyt olisi aika välittömästi käynnistää perhevapaauudistuksen valmistelu, Palola vaatii.

Yhteistoimintalain uudistaminen luo edellytyksiä työpaikkojen tuottavuuden kasvulle ja edistää mahdollisuuksia työpaikkakohtaiseen sopimiseen käytännössä.
– Siksi YT-lain uudistamisen valmistelu tulee käynnistää välittömästi kolmikantaisesti. STTK on valmistellut toimivan esityksen tämän työn pohjaksi, Palola sanoo.

Finanssipolitiikassa STTK ei näe tarvetta merkittävään kiristämiseen tai höllentämiseen. Jotta kustannuskilpailukykyä parantavan kilpailukykysopimuksen myönteiset vaikutukset voidaan realisoida, järkevää talouspolitiikkaa on tehdä kohdennettuja lisäpanostuksia kasvukilpailukyvyn vahvistamiseen kuten tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä infrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon koko maassa.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Ajankohtaista

30.3.2023

Palkka-avoimuusdirektiivi EU-parlamentissa maaliin – mikä muuttuu?

Lue
30.3.2023

Ammattiliitto Pron hallitus: Kiky-maksut palautettava työnantajan maksettavaksi

Lue
28.3.2023

Optikoiden uusi työehtosopimus on hyväksytty

Lue
28.3.2023

Vakuutusalalle syntyi uusi työehtosopimus – ylityökielto päättyi

Lue
27.3.2023

STTK: Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan enemmän ja eettisempää maahanmuuttopolitiikkaa

Lue
27.3.2023

Tehy: Suomen ja HUSin pystyttävä parempaan – hoitajapulaa ei voi sysätä muiden maiden ratkaistavaksi

Lue
27.3.2023

Työyhteisö: Kannettava kuorma vai kannatteleva voima?

Lue
27.3.2023

Koulutustason lasku on pysäytettävä, koulutuksesta leikkaamalla se ei onnistu

Lue