Työn murrokseen liittyvä keskustelu on ideologioiden taistelua

Ajatuspaja Libera on julkaissut raportin Toimivat työmarkkinat, jossa nuoren polven poliittiset vaikuttajat pohtivat työmarkkinoiden ja työmarkkinajärjestelmän kehitysnäkymiä sekä uudistamistarpeita. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola osallistui tänään julkistamisen yhteydessä järjestettyyn keskusteluun.

Keskustelussa tulevaisuuden työmarkkinoista huomioitava laajemmin eri näkökulmia

STTK:n mielestä keskustelua tulevaisuuden työmarkkinoista tarvitaan, mutta sitä ei nyt käydä riittävän laajasti ja eri näkökulmia huomioiden.
– Keskustelusta on tullut ideologioiden taistelu. Toisessa päässä ovat vapaata markkinataloutta korostavat tahot, jotka väittävät, että nykyinen työmarkkinamalli on tullut tiensä päähän. Toisessa päässä ovat he, joiden mielestä mitään ei tarvitse muuttaa, vaikka työmarkkinoiden toimintaympäristön muutokset kiihtyvät, Palola kiteyttää.

STTK:n lähtökohta on, että työelämä- ja työmarkkinauudistuksia tarvitaan, mutta niitä on tehtävä pitkäjänteisesti eikä kertarysäyksellä

STTK:n lähtökohta on, että työelämä- ja työmarkkinauudistuksia tarvitaan, mutta niitä on tehtävä pitkäjänteisesti eikä kertarysäyksellä.
– Työmarkkinoiden muutoksia usein liioitellaan, mistä esimerkkinä ovat väitteet erilaisen silppu- ja osa-aikatyön jatkuvasta lisääntymisestä. Tosiasia tilastojen perusteella on se, että osa- ja määräaikaisten työsuhteiden kasvu on viime vuodet ollut hyvin maltillista. Myös tulevaisuudessa työtä tehdään edelleen vakituisissa työsuhteissa ja kokoaikatyössä. Siksi työaikalain lähtökohta on jatkossakin oltava työntekijän työaikasuojelu, Palola toteaa.

Hän korostaa, että pätkä- ja silpputyöhön liittyvät haasteet ja ongelmat on silti työmarkkinoilla otettava vakavasti.
– Kaikilla työntekijöillä työsuhteen ehtojen on oltava säälliset riippumatta siitä, mikä työsuhteen muoto on.

Työn murros

Väitteille siitä, että nykyinen työmarkkinajärjestelmä olisi tullut tiensä päähän, ei löydy todellisia perusteita yleensä eikä Liberankaan raportista.
– Muutoksia perustellaan usein mielikuvilla, niitä helposti yliarvioidaan lyhyellä tähtäimellä ja aliarvioidaan pitkällä. Suomi on elänyt jo vuosia heikon talouden ja kasvavan työttömyyden oloissa. Syyt eivät kuitenkaan ole työmarkkinajärjestelmässä vaan ne ovat heijastuma globaalin talouden ongelmista. Ilman suomalaista työmarkkinoiden sopimisen kulttuuria voisimme olla jopa nykyistä syvemmissä taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa ongelmissa. Erityisesti viime vuosien työmarkkinaratkaisut ovat olleet maltillisia ja niillä sekä eläkeuudistuksella on tuettu Suomen taloutta ja kilpailukykyä, Palola korostaa.

Työn murros on totta. Siksi työmarkkinoiden, sääntelyn ja sopimusjärjestelmänkin on kehityttävä.
– Sosiaaliturvajärjestelmää ja erityisesti työttömyysturvaan liittyvää lainsäädäntöä on kehitettävä vastaamaan työn teon muutoksia. Paikallinen sopiminen lisääntyy ja se on myönteistä, jos työpaikoilla vallitsevat luottamukselliset suhteet. Työnantajat ovat tässä avainasemassa, heidän on valittava joko sopiminen tai sotiminen. Paikallinen sopiminen jää pelkäksi hokemiseksi, jos työnantajat eivät kunnioita luottamusmiesjärjestelmää ja huolehdi sen kautta esimerkiksi henkilöstön riittävästä tiedonsaannista, luottamusmiehen ajankäytöstä ja hyvästä ilmapiiristä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

Ajankohtaista

4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue