Työn murrokseen liittyvä keskustelu on ideologioiden taistelua

Ajatuspaja Libera on julkaissut raportin Toimivat työmarkkinat, jossa nuoren polven poliittiset vaikuttajat pohtivat työmarkkinoiden ja työmarkkinajärjestelmän kehitysnäkymiä sekä uudistamistarpeita. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola osallistui tänään julkistamisen yhteydessä järjestettyyn keskusteluun.

Keskustelussa tulevaisuuden työmarkkinoista huomioitava laajemmin eri näkökulmia

STTK:n mielestä keskustelua tulevaisuuden työmarkkinoista tarvitaan, mutta sitä ei nyt käydä riittävän laajasti ja eri näkökulmia huomioiden.
– Keskustelusta on tullut ideologioiden taistelu. Toisessa päässä ovat vapaata markkinataloutta korostavat tahot, jotka väittävät, että nykyinen työmarkkinamalli on tullut tiensä päähän. Toisessa päässä ovat he, joiden mielestä mitään ei tarvitse muuttaa, vaikka työmarkkinoiden toimintaympäristön muutokset kiihtyvät, Palola kiteyttää.

STTK:n lähtökohta on, että työelämä- ja työmarkkinauudistuksia tarvitaan, mutta niitä on tehtävä pitkäjänteisesti eikä kertarysäyksellä

STTK:n lähtökohta on, että työelämä- ja työmarkkinauudistuksia tarvitaan, mutta niitä on tehtävä pitkäjänteisesti eikä kertarysäyksellä.
– Työmarkkinoiden muutoksia usein liioitellaan, mistä esimerkkinä ovat väitteet erilaisen silppu- ja osa-aikatyön jatkuvasta lisääntymisestä. Tosiasia tilastojen perusteella on se, että osa- ja määräaikaisten työsuhteiden kasvu on viime vuodet ollut hyvin maltillista. Myös tulevaisuudessa työtä tehdään edelleen vakituisissa työsuhteissa ja kokoaikatyössä. Siksi työaikalain lähtökohta on jatkossakin oltava työntekijän työaikasuojelu, Palola toteaa.

Hän korostaa, että pätkä- ja silpputyöhön liittyvät haasteet ja ongelmat on silti työmarkkinoilla otettava vakavasti.
– Kaikilla työntekijöillä työsuhteen ehtojen on oltava säälliset riippumatta siitä, mikä työsuhteen muoto on.

Työn murros

Väitteille siitä, että nykyinen työmarkkinajärjestelmä olisi tullut tiensä päähän, ei löydy todellisia perusteita yleensä eikä Liberankaan raportista.
– Muutoksia perustellaan usein mielikuvilla, niitä helposti yliarvioidaan lyhyellä tähtäimellä ja aliarvioidaan pitkällä. Suomi on elänyt jo vuosia heikon talouden ja kasvavan työttömyyden oloissa. Syyt eivät kuitenkaan ole työmarkkinajärjestelmässä vaan ne ovat heijastuma globaalin talouden ongelmista. Ilman suomalaista työmarkkinoiden sopimisen kulttuuria voisimme olla jopa nykyistä syvemmissä taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa ongelmissa. Erityisesti viime vuosien työmarkkinaratkaisut ovat olleet maltillisia ja niillä sekä eläkeuudistuksella on tuettu Suomen taloutta ja kilpailukykyä, Palola korostaa.

Työn murros on totta. Siksi työmarkkinoiden, sääntelyn ja sopimusjärjestelmänkin on kehityttävä.
– Sosiaaliturvajärjestelmää ja erityisesti työttömyysturvaan liittyvää lainsäädäntöä on kehitettävä vastaamaan työn teon muutoksia. Paikallinen sopiminen lisääntyy ja se on myönteistä, jos työpaikoilla vallitsevat luottamukselliset suhteet. Työnantajat ovat tässä avainasemassa, heidän on valittava joko sopiminen tai sotiminen. Paikallinen sopiminen jää pelkäksi hokemiseksi, jos työnantajat eivät kunnioita luottamusmiesjärjestelmää ja huolehdi sen kautta esimerkiksi henkilöstön riittävästä tiedonsaannista, luottamusmiehen ajankäytöstä ja hyvästä ilmapiiristä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

Ajankohtaista

12.5.2025

Ammattiliitto Pro: Lakkovaroitus Helsingin ja Turun yliopistoon – lakkoon on menossa 13 000 yliopistolaista

Lue
12.5.2025

Strategiansa päivittänyt Ammattiliitto Pro panostaa vahvuuksiinsa ja monimuotoisuuteen

Lue
9.5.2025

Onko EU edelleen suomalaisen palkansaajan ystävä?

Lue
9.5.2025

Sosiaalialan järjestöihin syntyi vastuullinen sopimusratkaisu

Lue
8.5.2025

Pron edustajisto: Ilman liittoja ei ole työelämän tasa-arvoa

Lue
8.5.2025

Hallitusohjelman tilaajat verolle

Lue
6.5.2025

Jyty: Kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuspaketti tuo hyvät korotukset ja takaa työrauhan lähes kolmeksi vuodeksi

Lue
6.5.2025

Tehy: Uusi virka- ja työehtosopimus hyväksytty Kunta- ja hyvinvointialalle – Keskimääräiset palkankorotukset vuosina 2025-2028 sote-sektorilla yli 14 prosenttia

Lue