Hallitus joutuu tasapainoilemaan talousnäkymien osalta heikkenevässä tilanteessa. Tänään julkistetun talousarvioesityksen perusteella valtiontalouden alijäämä kasvaa hieman, koska tuntuvien leikkausten ohella veroja alennetaan merkittävästi.
– Budjettiesityksen liittyy lukuisia veronalennuksia, joiden kasvu- ja työllisyysvaikutukset ovat kyseenalaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi lahja- ja perintöveron alennus, yrittäjyysvähennys ja autoveron lievennys. Talouspolitiikkaa rajoittaa tarpeettomasti myös hallitusohjelman päätös olla nostamatta veroastetta, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund toteaa.
– Euroopassa yleisesti talouspolitiikka on kääntynyt elvyttävään suuntaan, mutta Suomessa ei. Julkisen talouden pidemmän ajan tasapainon tavoittelu on perusteltua, mikä edellyttäisi lyhyellä aikavälillä kasvun vauhdittamista kohdennetuilla julkisilla investoinneilla. Rakentamista vauhdittava asuntopaketti on tästä näkökulmasta tervetullut, Sund korostaa.
Hallituksen asettama työllisyystavoite 110 000 uudesta työpaikasta ei näillä näkymin tule täyttämään. Suunta on oikea, mutta tavoitteeseen nähden toimet riittämättömiä.
– Työllistämispolitiikka on tehokkainta, kun yhdistetään työvoiman kysynnän elvyttäminen työvoiman tarjonnan tehostamiseen. Keppien ja porkkanoiden tasapaino on tehokkuuden edellytys. Hallituksen jo tehdyt päätökset ja uudet painotukset keskittyvät edelleen lähinnä tarjontatoimiin. Kysyntä- ja tarjontatoimien epätasapaino tuottaa vaatimattomia tuloksia, Sund muistuttaa.
Hallituksen päättämässä työllisyyspaketissa on kuitenkin oivallisia aihioita työllisyyden parantamiseksi. Työllisyystoimien jatkotyössä keskeistä on juuri keppien ja porkkanoiden, tarjonnan ja kysynnän tasapainon löytäminen.
– Hallituksen budjettiesitys noudattaa kilpailukykysopimuksen yhteydessä annettuja lupauksia verotuksesta. Veronalennukset tukevat ostovoiman myönteistä kehitystä, joka on lievästi positiivinen vuonna 2017 – tosin julkisen sektorin palkansaajilla se jää lievästi negatiiviseksi. Oikeudenmukaista olisi ollut, jos tuloveronalennukset olisi kohdistettu pelkästään palkansaajille, koska heihin kohdistuvat myös kilpailukykysopimuksen ostovoimaa alentavat päätökset, Sund sanoo.
Lisätietoja: STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, puh: 050 563 4841