Sukupuolineutraali palkkapäivä jo ensi vuonna?

Naisten palkkapäivää on vietetty vuodesta 2010 niin sanotusti naisten ja miesten palkkaepätasa-arvon muistuttajana. Naisten palkkapäivä ajoittuu tällä hetkellä lokakuun lopulle, päivälle, jolloin väitetysti ”naisten vuosipalkka on maksettu koko vuodelta”.

Palkkatasa-arvokeskusteluun liitetään kiinteästi käsite miesten ja naisten eurosta – naisten osalta euron ollessa vain 80 senttiä. Mielestäni on karkeaa asian yksinkertaistamista ja useiden eri syy-seuraussuhteiden oikomista väittää, että naisten ja miesten palkkaerot johtuisivat vain ja ainoastaan sukupuolten välisestä epätasa-arvosta. Naisten pienempää palkkaa tai vastaavasti miesten suurempaa palkkaa selittävät useat asiat, joihin jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.

Yksi suurimmista naisten ja miesten palkkaeroihin vaikuttavista tekijöistä on yksinkertaisesti se, että naiset hakeutuvat huomattavasti miehiä useammin töihin matalapalkka-aloille. Toisaalta naisia ei yhtä suuressa määrin myöskään kiinnosta miesvaltaiset tekniset tai kaupalliset alat, joissa palkkakin olisi suurempi. Yksilöiden omat valinnat siis selittävät suurelta osin naisten ja miesten ”palkkaepätasa-arvoa” siten, kuin se keskustelussa ”naisen eurosta” yleisesti käsitetään.

Miesten ja naisten välisten palkkaerojen voidaan katsoa johtuvan myös suuresti siitä, miten naiset ja miehet suhtautuvat työntekoon. Muun muassa Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksesta selviää miesten tekevän keskimäärin jopa useita tunteja pidempää työviikkoa kuin naiset. Myös miesten ja naisten halu edetä urallaan vaihtelevat suuresti. Yhtenä tekijänä voidaan pitää lisäksi sitä, että miehet haluavat ja tavoittelevat hanakammin ylennyksiä ja suurempia palkkavaateita kuin naiset.

Kokonaistyöaikaa miesten ja naisten välillä vertailemalla voidaan todeta, että miehet yleisesti ottaen tekevät pidempiä työpäiviä kuin naiset. Miehet jäävät herkemmin ylitöihin ja jättävät herkemmin lomapäiviä pitämättä kokonaan. Osaltaan tämä selittyy sillä, että naisia tyypillisemmin miehet työskentelevät aloilla ja sellaisissa tehtävissä, joissa työn tekemiseen käytetään yksinkertaisesti enemmän aikaa.

Tämä tilastollinen tosiasia ei silti tarkoita sitä, että naiset olisivat vailla vastuuta. Päinvastoin. Naisille tyypillisempää on toimia ”päävastuullisena” perheestä. Useimmiten nainen vie ja hakee lapset tarhasta, käyttää enemmän aikaa kotiaskareisiin ja on vanhemmista se, joka jää kotiin sairaan lapsen kanssa. Naiset kantavat huomattavan osan vastuusta, mutta se työ ei valitettavasti näy euroina palkkavertailuissa.

Myyttistä ”naisen euroa” voidaan likipitäen kokonaan selittää sillä, että naiset tekevät yksinkertaisesti vähemmän töitä kuin miehet. Merkityksellisintä on, että tuntia kohti lasketun normaalin kokoaikatyön palkoissa ei populaatiotasolla eroa käytännössä ole. Sukupuolten välisten palkkaerojen osalta tilanteessa ei ole mitään kiusallista. Miesten ja naisten palkkaerot, siinä merkityksessä kuin termiä Suomessa yleisesti käytetään, johtuu nimenomaan siitä, että miehet tekevät noin neljänneksen pidempää työviikkoa kuin naiset. Puheet naisen eurosta pitäisi lopettaa ja siirtyä käyttämään kansainvälisen käytännön mukaista tilastointitapaa.

Miksi näin ei Suomessa sitten toimita, selittyy puolestaan sillä, että tilastointi ei enää tuottaisi naisasialiikkeelle halutun kaltaisia lukuja ja veisi siten naisasialla ratsastavien aktivistien ja poliitikkojen tarkoituksen. Toivon, että tässäkin asiassa järkiinnytään ja voimme viettää sukupuolineutraalia palkkapäivää kenties jo ensi vuonna.

Susanna Koski, kokoomuksen kansanedustaja

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue