Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentäisi merkittävästi työikäisten mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Aikuiskoulutustuen käyttö painottuu sosiaali- ja terveysaloille (vuonna 2021 36 % tuen saajista). Nämä alat kärsivät merkittävästä työvoimapulasta valtakunnallisesti, ja työntekijöiltä vaaditaan vahvaa ammattiosaamista ja eettisyyttä.
– Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentäisi monen jo työelämässä olevan mahdollisuuksia opiskella uusi ammatti ja siirtyä sote-sektorille, jolla työpaikkoja on tarjolla. Tällä uudistuksella suljettaisiin monen ovi hoito- ja kasvatusaloille, Paavola kertoo.
Vuonna 2022 sotealalla lähes 10 000 henkilöä hyödynsi aikuiskoulutustukea. Suurin osa heistä (64 %) kouluttautui aikuiskoulutustuen turvin toiselta ammattialalta sote-alalle ja 36 prosenttia oli sote-alan jatkokouluttautujia.
Hallitusohjelmassa on tavoitteena sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden parantaminen, alojen veto- ja pitovoiman lisääminen, urapolkumallien tukeminen ja ammatillisen kehittymisen mahdollistaminen. – Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen olisi ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa, puheenjohtaja Paavola muistuttaa.
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla työskentelee enemmän naisia kuin miehiä. – Tällainen sukupuoleen perustuva epätasa-arvo on ristiriidassa hallitusohjelmaan kirjattujen työelämään liittyvien tasa-arvotavoitteiden kanssa, Paavola sanoo.
– Vuosittainen aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta syntyvä säästö olisi arvion mukaan noin neljä prosenttia hallituksen sopeuttamistavoitteesta. Säästö ei ole niiden negatiivisten vaikutusten arvoinen, jotka aikuiskoulutusetuuksien lakkauttaminen aiheuttaisi yksilölle ja yhteiskunnalle. Aikuiskoulutustukea ei tule lakkauttaa, vaan tukijärjestelmää on kehitettävä kolmikantaisesti.
Hallituksen esityksessä väitetään, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisella ei arvioida olevan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia työssä jaksamiseen ja työurien pituuteen. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla eettinen kuormitus on suuri. Työllisyysrahaston toteuttaman kyselyn mukaan tärkeimmiksi aikuiskoulutustuen saajien motivaatiotekijöiksi nousivat muun muassa kuormitus nykyisessä työssä ja korkeamman tutkinnon tarve työuralla etenemiseen.
Vuorotteluvapaa lisää työssäjaksamista
Vuorotteluvapaa tähtää työn joustavuuden lisäämiseen, työn ja perheen yhdistämisen helpottamiseen ja työssä jaksamisen parantamiseen. Vuorotteluvapaan lakkauttaminen vaikuttaisi enemmän naisiin kuin miehiin. Vuorotteluvapaata on käytetty eniten sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla, joissa valtaosa työntekijöistä on naisia. Sote- ja kasvatusaloilla koetaan muun kuormituksen lisäksi eettistä kuormitusta, joka vaikuttaa työssä jaksamiseen.
SuPeriin kuuluu noin 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja: Silja Paavola, puheenjohtaja, puh. 050 527 5085