EU:n finanssipolitiikan säännöt uudistuvat

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Valtiovarainministerit pääsivät sopuun EU:n finanssipolitiikan sääntöjen muuttamisesta viime vuoden joulukuun lopulla. Talouspolitiikan ohjauksen säännöt ovat olleet vuoden 2020 keväästä saakka pois käytöstä. Pandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi vaikuttivat siihen, että vakaus- ja kasvusopimuksen julkista taloutta koskevaa poikkeamista jatkettiin vuoden 2023 loppuun saakka. Alijäämä- ja velkaehtoja koskevien säännösten noudattaminen ei olisi ollut mahdollista eikä järkevää vaikeassa taloustilanteessa. Uusien sääntöjen tavoitteena on lisätä jäsenmaiden velkakestävyyttä ja talouskasvua, kannustaa investointeihin ja uudistuksiin sekä korjata vanhojen sääntöjen epäkohtia.

Uudet julkista taloutta koskevat säännöt tulevat voimaan jo tänä vuonna, mutta vaikuttavat käytännössä vasta vuoden 2025 jäsenmaiden budjettien laadintaan. Vaikka valtiovarainministerit pääsivät uusista säännöistä sopuun, niin ne astuvat voimaan vasta, kun Euroopan neuvosto ja parlamentti on hyväksynyt ne. Uusien sääntöjen laadinnassa vastakkain olivat Saksan johtama talouskuria korostava ja Ranskan johtama löyhempi linja. Lopputulos on kompromissi, jossa sääntöjä väljennettiin, jotta niitä paremmin noudatettaisiin jatkossa. Suomi oli Saksan vetämän Pohjois-Eurooppalaisen tiukemman linjan kannalla neuvotteluissa.

Uusien sääntöjen tavoitteena on lisätä jäsenmaiden velkakestävyyttä ja talouskasvua, kannustaa investointeihin ja uudistuksiin sekä korjata vanhojen sääntöjen epäkohtia.

Uusissa finanssipolitiikkaa ohjaavissa säännöissä on vanhoihin sääntöihin verrattuna osa samaa ja osa uutta. Julkisen talouden alijäämän suhteen on edelleen kolmen prosentin raja ja julkisen velan tasossa maksimissaan 60 prosentin tavoite suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä- ja velkaehtojen tavoittelussa on kuitenkin aiempaa enemmän joustoa. Joustavuus tarkoittaa enemmän maakohtaisuutta alijäämä- ja velkaehtojen täyttämisessä. Kuitenkin liiallisten alijäämien menettely säilyy ja sanktiot, jos jäsenmaa ei niitä noudata. Suhdannetilanne, vihreän siirtymän tai digitalisaation edistämiseksi tehtävät investoinnit ja julkisen velan korkomenot antavat kuitenkin lisäaikaa julkisen velan vähentämiseen. Vanhoissa säännöissä julkisen talouden velkasuhteen alentaminen oli tiukempaa ajallisesti kuin nyt voimaan tulevissa säännöissä. Tämä helpottaa velkaantuneiden Etelä-Euroopan maiden finanssipolitiikan harjoittamista. Uudet säännöt vaikuttavat monelta osin käyttökelpoisemmilta kuin vanhat, mikä edesauttaa niiden noudattamista. Vaihtotaseiden epätasapainojen jättäminen taloussääntöjen ulkopuolelle tosin heikentää niiden vaikuttavuutta. Eurokriisin alkusyynä 2010-luvulla oli pääosin vaihtotaseiden epätasapainot.

Vuoden 2024 osalta suurin osa EU-maista on joko julkisen velan tai alijäämän tai molempien suhteen niiden tavoitearvojen ulkopuolella. Tässä joukossa on myös Suomi. Uudet taloussäännöt tulevat kiristämään finanssipolitiikkaa lähivuosina EU-alueella, jos niitä noudatetaan. Talouspolitiikkaa ohjaavilla säännöillä ei kovin ole maineikas historia, koska muutamia vuosia sitten monet jäsenmaat lipsuivat niistä ilman seuraamuksia. Nähtäväksi jää, miten uusien sääntöjen noudattamisen suhteen käy. Suomessa ainakin maan hallitus näyttää hyödyntävän uutta sääntökehikkoa vaatiessaan julkiseen talouteen lisäsopeutuksia.

Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue