Vihreä siirtymä ei onnistu ilman palkansaajien tukea

Kirjoittaja:

Jaakko Haikonen

asiantuntija, ilmasto- ja energiapolitiikka

Profiili

YK:n ilmastokokous COP28 alkaa ensi viikolla Dubaissa. Keskeisiä teemoja ovat päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus. Paikalle odotetaan noin 140 valtionjohtajaa ja useita kansainvälisiä järjestöjä, jotka tuovat omia kantojaan keskusteluun toimista, joita tarvitsemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Myös kansainvälinen palkansaajaliike on mukana, ja sillä onkin paljon panoksia nopeutuvan muutoksen keskellä.

Ilmastonmuutosta ja vihreää siirtymää on perinteisesti katsottu lähinnä ilmastopolitiikan kautta. Mutta viime vuosina talous, tekninen kehitys ja geopolitiikka ovat ottaneet enemmän vetovastuuta muutosvoimana. Ilmastopolitiikasta ja vihreästä siirtymästä on tullut mitä suurimmassa määrin talouden ja työelämän kysymyksiä.

Palkansaajien kanta ilmastopolitiikassa ja vihreässä siirtymässä kiteytyy oikeudenmukaiseen siirtymän vaatimukseen. Tällä tarkoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaista siirtymää, jossa huomioidaan esimerkiksi työpaikkojen määrä ja laatu, osaamisen päivittämisen tarve ja energian hinnan vaikutus ostovoimaan.

Oikeudenmukaista siirtymää on totuttu arvioimaan yleensä vain kustannusten jaon kautta, mutta yhä useammin sitä voidaan katsoa myös hyötyjen kautta; kuka pääsee nauttimaan halvemmasta energiasta tai minne vihreän siirtymän investoinnit sijoittuvat. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi Itä-Suomen heikompana investointiennusteena suhteessa Länsi-Suomeen.

Etenkin laaja työvoimapula useissa Euroopan maissa on lisännyt tarvetta panostaa työvoiman osaamiseen entistä enemmän. Tätä korostavat myös EU ja USA eri vihreän siirtymän paketeissaan, ja kansainvälinen energiajärjestö IEA pitää pulaa osaavasta työvoimasta yhtenä vihreän siirtymän pahimpana pullonkaulana. Työperäinen maahanmuutto auttaa tässä osaltaan, mutta sen varaan ei kannata ratkaisua työvoimapulaan jättää.

Esimerkiksi Saksa on ilmoittanut entisestään lisäävänsä rahoitusta vihreän siirtymän osaamiseen ensi keväästä alkaen. Tältä osin Suomen hallituksen suunta on valitettavasti väärä. Edullinen ja puhdas sähkö sekä hyvä infrastruktuuri ovat Suomelle hyvä lähtökohta investointien houkutteluun, mutta tarvitsemme selvästi enemmän panostuksia osaamiseen, jos aidosti haluamme kilpailla vihreän siirtymän investoinneista kansainvälisesti.

Vaikka EU on panostanut vihreään siirtymään paljon ja nostanut osaamisen yhdeksi sen kärkiteemoiksi, voisimme Euroopassa ottaa mallia USA:sta, jossa siirtymää tehdään ja siitä etenkin viestitään talous, työpaikat ja osaaminen edellä. Presidentti Joseph Bidenin hallinto on tässä hyvin aktiivinen. ”Hyväpalkkaiset työpaikat” on mantra, jolla muutosta viedään eteenpäin ja palkansaajia otetaan muutokseen mukaan. Tämä onkin välttämätöntä, jos sille halutaan varmistaa äänestäjien tuki.

Panostuksilla vihreän siirtymän osaamiseen helpottaisimme työnantajien usein kuuluttamaa työvoimapulaa, uudistaisimme osaltaan elinkeinorakennettamme ja lisäisimme ihmisten uskoa muutoksen onnistumiseen. Jälkimmäinen ei ole vähäinen asia maassa, jossa taloudellisesti vaikea aika ja etenkin nuorten kokema heikko tulevaisuudenusko valtaavat alaa. Tällä on vaikutuksensa myös vaalituloksiin ympäri Eurooppaa, jossa populistit nostavat kannatustaan eri fossiilienergian varassa elävien diktatuurien suoralla tai epäsuoralla tuella.

Ensi vuonna vaaliuurnilla käy maailmassa enemmän ihmisiä kuin koskaan historiamme aikana. Esimerkiksi EU:n, USA:n ja Iso-Britannian vaaleissa energian hinta, vihreä siirtymä ja työllisyys tulevat olemaan yksi tärkeimmistä vaaliteemoista. Tässä palkansaajien asema ja tulevaisuudenusko näyttelevät ratkaisevaa osaa, ja lopputulos määrittää kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ja vihreää siirtymää vuosiksi eteenpäin.

1990-luvulla Suomi nousi pitkälti osaamisen avulla aivan maailman kärkeen viestintäteknologian globaalissa murroksessa. Tämä näkyi työllisyydessä, verotuloissa ja Suomen talouskasvuna yleensä. Samaa rohkeutta toivoisi myös nyt, kun elämme valtavan teollisen ja taloudellisen murroksen kynnyksellä. Mutta tällä hetkellä liian vähäinen panostus palkansaajien osaamiseen ja heidän asemansa ohittaminen jättää portin auki vihreän siirtymän vastustamiselle.

Jaakko Haikonen, asiantuntija, STTK
Henkilö osallistuu Suomen COP28-delegaatioon palkansaajien edustajana

Kirjoitus on ilmestynyt Turun Sanomissa 22.11.2023.

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue