STTK: Satosen seminaari ei antanut uusia eväitä Suomen työmarkkinamalliin

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

Työmarkkinaosapuolet osallistuivat tänään työministeri Arto Satosen järjestämään seminaariin Suomen työmarkkinamallista. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa esityksiä Ruotsin työmarkkinamallista ja palkanmuodostuksesta sekä keskusteltiin siitä, onko Suomella opittavaa Ruotsin mallista.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä eri maiden työmarkkinamalleja on haasteellista vertailla, mutta pohjoismaisille malleille yhteistä on ollut työmarkkinaosapuolten yhteistyö sekä rooli työpaikkojen ja toimeentulon turvaajina.
– Pohjoismaisissa malleissa yhteistyön edellytysten turvaamiseksi työmarkkinaosapuolet ja valtiovalta pyrkivät rakentamaan välilleen kestävää luottamusta. Sillä pyritään vakaaseen ja pitkäjänteiseen kehitykseen työmarkkinoilla. Nykyisessä hallitusohjelmassa tästä linjasta on irtauduttu, sillä hallitus on ohjelmassaan määritellyt sekä tavoitteet että keinot työ- ja sosiaaliturvaan liittyvän lainsäädännön tiukentamiseksi eikä anna neuvotteluille aitoa mahdollisuutta, Palola toteaa.

– Suunta on kohti poliittisten suhdanteiden mukaan muuttuvia työehtoja ja hyvin riitaisia neuvottelukierroksia.

Suomalainen työmarkkinamalli on ollut murroksessa jo pitkään, eikä mitään yhteisesti sovittua mallia useammankaan neuvottelukierroksen jäljiltä ole olemassa. Myöskään seminaari ei tuonut tilanteeseen mitään uutta.
– STTK:n kanta on, että työmarkkinamallista ei pidä säätää lailla, vaan pohjoismaiseen tapaan työmarkkinaosapuolten on ensi vaiheessa pyrittävä löytämään yhteinen näkemys järjestelmän perusrakenteesta. Yhteistä mallia voidaan tarvittaessa tukea lainsäädännöllä ja instituutioilla. Työmarkkinamallissa on jatkossakin säilyttävä edellytykset toimialakohtaisten ratkaisujen ja palkkatasa-arvon edistämiseen, Palola esittää.

Työehtosopimusneuvottelujen tukemiseksi tarvittaisiin yhteistyöelin, jonka tehtävä olisi muodostaa yhteinen näkemys talouden tilannekuvasta neuvottelujen pohjaksi.
– On esitetty, että tällainen yhteistyöelin voisi olla valtakunnansovittelijan toimistossa. Tätä STTK ei kannata. Yhteistyö talouden tilannekuvaan liittyen on syytä käynnistää viipymättä ilman kytkentää olemassa oleviin instituutioihin. Kun työmarkkinamalli jäsentyy, eri tahojen roolia sen tukemisessa voidaan arvioida kattavammin.

Työmarkkinamallin ytimessä on työtaisteluoikeutta koskeva sääntely.
– Hallitusohjelman työtaisteluoikeutta koskevia rajoituksia ei pidä tässä vaiheessa työmarkkinamallin murrosta säätää, vaan osapuolia on kannustettava parempaan yhteistyöhön.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Ajankohtaista

27.5.2024

Tehy, SuPer ja Erto: Yksityiselle terveyspalvelualalle uusia lakkovaroituksia sekä ylityö- ja vuoronvaihtokielto

Lue
27.5.2024

Sateenkaari-ihmisten ääni kuuluviin työpaikoilla

Lue
27.5.2024

Järjestöjohtajat: ”EU-vaaleissa paljon pelissä – ilmastotavoitteista pidettävä kiinni”

Lue
27.5.2024

Keskitettyä, hajautettua, koordinoitua vai koordinoimatonta työmarkkinaa? 

Lue
24.5.2024

Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva syrjintä huomioitava lainsäädännössä 

Lue
23.5.2024

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma

Lue
22.5.2024

Jytyn liittovaltuusto: Suomen on edistettävä pikaisesti palkka-avoimuusdirektiivin saattamista lainsäädäntöön – ”Palkkatasa-arvossa ei pidä tyytyä minimiin”

Lue
22.5.2024

Raskaus- ja perhevapaa ei oikeuta työnantajaa palkkasyrjintään 

Lue