Hallitusohjelma vie Suomen työmarkkinoita kauas pohjoismaisesta mallista

Kirjoittaja:

Minna Ahtiainen

johtaja, edunvalvonta

Profiili

Hallitusohjelmassa on tarjolla ennennäkemättömän ikäviä esityksiä palkansaajille. Työlainsäädäntöä koskevilla kirjauksilla työnantajien päätösvaltaa ollaan lisäämässä kaikilla tasoilla.

Työntekijätasolla puututaan muun muassa työsuhdeturvaan, lomautusilmoitusaikoihin ja sairausajan palkanmaksuun. Yritystasolla yhteistoiminnan velvoitteita poistetaan suurimmalta osalta suomalaisista yrityksistä, työehtojen vähimmäisturvaa murennetaan paikallisella sopimisella ja sopimisoikeuksia laajennetaan ilman, että turvataan reilun sopimisen edellytykset. Valtakunnan tasolla heikennetään merkittävästi palkansaajan työtaisteluoikeutta. – Jopa poliittisia lakkoja rajataan, vaikka niitä on Suomessa harvoin.

Monille työmarkkinoita koskeville hallitusohjelmakirjauksille ei edes väitetä olevan laskettavissa työllisyysvaikutuksia.

Monille työmarkkinoita koskeville hallitusohjelmakirjauksille ei edes väitetä olevan laskettavissa työllisyysvaikutuksia. Työnantajien toiveiden tynnyriä on tyhjennetty hallitusohjelmaan oikein kunnolla.

Mitä pohjoismainen malli tarkoittaa?

Kirjauksia perustellaan sillä, että työmarkkinoita kehitetään pohjoismaiseen suuntaan. Pohjoismaissa työmarkkinat rakentuvat oman, pohjoismaisen mallin, pohjalle. Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa?

Pohjoismaisen mallin ytimessä on työmarkkinaosapuolten yhteistyö ja rooli työpaikkojen ja toimeentulon turvaajina. Yhteistyön edellytysten turvaamiseksi työmarkkinaosapuolet ja valtiovalta pyrkivät rakentamaan välilleen kestävää luottamusta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että muissa Pohjoismaissa työmarkkinajärjestelmien perusrakenteesta on sovittu tai siitä on muutoin yhteinen näkemys, jota tuetaan lainsäädännöllä ja eri instituutioiden yhteistyönä. Työmarkkinoita koskevalla sääntelyllä pyritään pitkäjänteisyyteen. Yritysten näkökulmasta kovin polarisoitunut ja poliittisten suhdanteiden mukaan toimiva työmarkkina luo epävarmuutta toimintaympäristöön.

Pohjoismaisen mallin ytimessä on työmarkkinaosapuolten yhteistyö ja rooli työpaikkojen ja toimeentulon turvaajina.

Pohjoismaisessa mallissa korostuu myös yhteisöllisyys, turvallisuus ja yhdenvertaisuus. Sääntelyä kehitettäessä pyritään tasapainoon, jossa huomioidaan kohtuudella niin työntekijöiden kuin työnantajienkin edut.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikesta oltaisiin aina yhtä mieltä. Perusrakenteeseen on kuitenkin yhdessä sitouduttu ja sitä puolustetaan kansallisesti ja suhteessa EU-sääntelyyn.

Uuden hallitusohjelman myötä – ja hallituspuolueiden perusteluista huolimatta – Suomi tosiasiassa eriytyy aiempaa enemmän pohjoismaisesta mallista. Hallitusohjelmakirjaukset johtavat toteutuessaan työmarkkinoiden vastakkainasetteluun ja mahdollisesti laajeneviin työmarkkinahäiriöihin.

Työmarkkinoiden sääntely altistuu aiempaa rajummin poliittisille suhdanteille. Tämä voi johtaa siihen, että lakko-oikeutta ja työsuhdeturvaa justeerataan suuntaan jos toiseenkin muutaman vuoden välein.

Hallitusohjelman työmarkkinoita koskevat kirjaukset heikentävät pohjoismaisen työmarkkinamallin kaikkein keskeisintä elementtiä – osapuolten välistä pyrkimystä yhteistyöhön. Sillä on pitkäaikaiset vaikutukset Suomen työmarkkinoiden tasapainoon, ja sen myötä Suomen kilpailukyky heikkenee.

Minna Ahtiainen
Kirjoittaja on STTK:n johtaja.

Ajankohtaista

22.2.2024

SuPerin Paavola: Hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa on oltava mahdollisuus kilpailla palkoilla työvoiman saatavuudesta

Lue
21.2.2024

Hallituksen leikkaukset alentavat toimeentuloa jopa noin 20 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille

Lue
21.2.2024

Lausunto syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä

Lue
20.2.2024

Neuvottelutulos Ahvenanmaan yhteysalusliikenteessä

Lue
19.2.2024

Lausunto ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamista koskevista asetusluonnoksista

Lue
19.2.2024

Lausunto yliopistojen rahoitusmallin uudistamista koskevista asetusluonnoksista

Lue
16.2.2024

Medianomi Miro Friman vahvistaa STTK:n viestinnän tiimiä

Lue
16.2.2024

Kansainvälisenä naistenpäivänä keskustellaan raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä

Lue