Orponomics tarjoaa kylmää kyytiä palkansaajille

Kirjoittaja:

Patrizio Lainà

pääekonomisti

Profiili

”Orponomics” tarkoittaa hyvinvointivaltion supistamista ja palkansaajien aseman heikentämistä. Sen sijaan ”Orponomics” ei juuri kiristä finanssipolitiikkaa, eikä vahvista julkista taloutta, sillä verotus kevenee merkittävästi. 

Petteri Orpon hallitusohjelman talouspoliittinen linja, ”Orponomics”, tarjoaa kylmää kyytiä palkansaajille, sillä se sisältää merkittäviä leikkauksia niin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin sosiaaliturvaankin. Yhteensä leikkauksia on tarkoitus toteuttaa neljän miljardin euron edestä. Eriarvoisuus kasvaa varmasti, mutta epäselvää on, kuinka paljon.

”Orponomicsin” kaikkein viluisinta kyytiä palkansaajille ovat kuitenkin työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset, eli lakko-oikeuden rajoittaminen, työrauhan kiristäminen, irtisanomissuojan heikentäminen, paikallisen sopimisen ohituskaista ja palkankorotuskatto valtakunnansovittelijalle. Ne eivät vahvista julkista taloutta ollenkaan, mutta heikentävät palkansaajien neuvotteluasemaa merkittävästi. Todennäköistä on, että palkkakehitys hidastuu ja muut työehdot heikentyvät.

Verotus kevenee yli neljä miljardia

Hallitusohjelman päätösperäiset verolinjaukset eivät kokonaisuutena ole kummoiset. Kaikki veromuutokset yhteensä ovat karkeasti nolla euroa. Julkisen talouden vahvistamiskeinoissa ammottaakin valtava epätasapaino, kun keskitytään leikkauksiin, mutta verotus unohdetaan kokonaan.

”Orponomicsin” veropolitiikka ei hahmotu tarkastelemalla ainoastaan hallitusohjelmaa, sillä keskeisempää on se, mitä jätetään tekemättä. Kokonaisveroasteen ennustetaan laskevan hallituskauden aikana 1,7 prosenttiyksikköä, eli euroissa yli neljä miljardia.

Laskun taustalla on veropohjan rapautuminen. Haittaveroja ei ole sidottu indeksiin, eli verotus kevenee automaattisesti inflaation laukatessa ja talouden kasvaessa. Lisäksi verotuloja kertyy vähemmän, kun raskaammin verotetusta fossiilisesta energiasta siirrytään uusiutuvaan energiaan. Vihreä siirtymä on toki myönteinen ja välttämätön asia, mutta sen aiheuttama verovaje olisi syytä paikata.

Haittaverot olisi ollut tarpeen kiinnittää indeksiin, jolloin inflaatio ei söisi niiden merkitystä. Lisäksi olisi pitänyt löytää korvaavia tulonlähteitä vihreän siirtymän edistyessä. On paljastavaa, että pitämällä kokonaisveroaste vuoden 2022 tasolla olisi voitu välttää kaikki hallituksen päättämät leikkaukset – eikä verotus olisi edes kiristynyt viime vuoteen nähden. Nyt Orpon hallitus käytännössä rahoittaa verotuksen keventymisen yhtä suurilla leikkauksilla.

Hallitusohjelmaan on leivottu sisään ylimääräisiä veronkevennyksiä, joita ei ole huomioitu vero-ohjelmassa. Hallitus on päättänyt muun muassa leikata rajusti ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja lakkauttaa aikuiskoulutustuen. Ne on rahoitettu Työllisyysrahastolle maksettavalla veroluontoisella maksulla palkasta. Kun näistä leikataan, Työllisyysrahaston on pakko lähivuosina alentaa maksua, mikä käytännössä tarkoittaa verotuksen keventämistä. Hallitusohjelmasta ei löydy kirjausta, jonka mukaan tällainen epäsuora veronkevennys pyrittäisiinkin ehkäisemään esimerkiksi kiristämällä työnantajan muita maksuja.

Lisäksi ansiotuloverotuksen indeksitarkastus on päätetty tehdä korkeamman indeksin mukaisesti. Tämäkin voi jälkikäteen osoittautua piilotetuksi veronkevennykseksi riippuen kuluttajahintaindeksin ja ansiotasoindeksin kehityksestä. Yhteensä näiden piilotettujen veronkevennysten vaikutusta on vielä vaikea tässä vaiheessa arvioida, mutta lienee selvää, että ne heikentävät julkista taloutta merkittävästi. 

Finanssipolitiikkaa pidetään yllä myymällä varallisuutta

Vaalilupauksista huolimatta ”Orponomicsin” finanssipolitiikkaa ei voi pitää erityisen kireänä. Neljän miljardin euron leikkaukset osaltaan kiristävät finanssipolitiikkaa. Samaan aikaan kuitenkin verotus alenee yli neljä miljardia euroa rakenteellisesti. Tämä keventää finanssipolitiikkaa ja syö tehokkaasti pois leikkausten julkista taloutta vahvistavan vaikutuksen.

Lisäksi hallitusohjelmassa on luvattu toteuttaa neljän miljardin euron kertaluontoinen investointiohjelma myymällä valtion omaisuutta. Osittain tässä myös kierretään leikkauksia, sillä osa leikatuista väylähankkeista rahoitetaankin tämän ohjelman kautta. Investointiohjelma joka tapauksessa elvyttää taloutta.

Vaikka finanssipolitiikka ei kovista puheista huolimatta juuri kiristy Orpon hallituskaudella, ”velaksi eläminen” saattaa loppua ainakin väliaikaisesti. Syynä on se, että julkisen sektorin alijäämää rahoitetaan velkaantumisen sijaan myymällä omaisuutta. Julkisen talouden vahvistuminen on tällöin lähinnä näennäistä, sillä velan välttäminen myymällä omaisuutta ei ole sen kestävämpää talouspolitiikkaa.

Hallitusohjelma lykkää finanssipolitiikan ”kiristyspommin” seuraavalle hallitukselle, kun kertaluontoinen investointiohjelma päättyy ja aiemmin omaisuutta myymällä rahoitetut väylähankkeet pitääkin rahoittaa muilla keinoilla – tai lopettaa.

Kokonaisuutena Orpon hallitus ei ole valmis niin kovaan julkiseen talouden vahvistamiseen kuin on annettu ymmärtää vaalikampanjoissa ja hallitusohjelmassa. Neljän miljardin euron leikkauksia vesittää merkittävästi verotuksen keventyminen yli neljällä miljardilla eurolla ja kertaluontoinen investointiohjelma.

Orpon hallituksen neutraali finanssipolitiikan viritys voi hyvin olla perusteltu suhdannetilanteen näkökulmasta. Sen sijaan julkisen talouden kestävää tai oikeudenmukaista vahvistamista ”Orponomicsilla” on selvästi vaikeampaa perustella.

Patrizio Lainà
Kirjoittaja on STTK:n pääekonomisti

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue