STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa kolmikantainen valmistelu on työlainsäädännön uudistamisen lähtökohta, mutta kolmikannan aitouteen järjestön on mahdoton luottaa.
– Konsensuksen aika on ohi. Työlainsäädäntöön liittyvissä kirjauksissa on huomioitu yksinomaan työnantajapuolen ja elinkeinoelämän tavoitteet, mutta unohdettu työntekijäjärjestöt. Kun hallitusohjelmaan on tavoitteiden lisäksi kirjattu etukäteen keinot, joilla työlainsäädäntöä uudistettaisiin, voi kysyä, mistä lopulta neuvotellaan ja mitkä työntekijäjärjestöjen todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
STTK:n mielestä hallitusohjelma on tavoitteissaan hyvin epätasapainoinen ja hyvin epäreilu. Se ennustaa konfliktoituvia työmarkkinoita.
– Esimerkiksi työtaisteluiden rajoittamiseen liittyvissä tavoitteissa hämmentää se, että halutaan saada yksittäiset ihmiset taloudelliseen vastuuseen siitä, että he osallistuvat työtaistelutoimiin. Työsuhdeturvaa halutaan heikentää samalla kun heikennettäisiin työttömän etuuksia. Vientivetoisen työmarkkinamallin kehittäminen huolettaa työelämän tasa-arvon näkökulmasta, Palola luettelee.
Kovin taaperrellen yhteistyönsä aloittaneen hallituksen seuraava koetinkivi on syksyn budjettiriihi. STTK arvioi, että talouteen liittyvissä tavoitteissa hallituspuolueet löytävät helposti sovun, mutta työmarkkinauudistukset ja julkisen talouden leikkaukset ajavat yksittäiset kansalaiset ahtaalle.
– Hallitusohjelma on hyvin ideologinen, ja puolueiden kestävin liima talous. Työmarkkinauudistukset eivät silti toteutuessaan Suomen taloutta pelasta. Ylipäätään työmarkkinapolitiikan sotkeminen näin voimakkaasti talouden vahvistamiseen on outo yhdistelmä, Palola hämmästelee.
STTK ei hyväksy hallitusohjelman työelämään liittyviä kirjauksia ja pohtii jäsenliittojensa kanssa jatkotoimia.
Miksi osaava Suomi leikkaa koulutuksesta?
Tarve työikäisen väestön osaamisen vahvistamiseksi on jatkuva Suomen haaste. Esimerkiksi työikäisen väestön ikääntyminen, digitalisaation eteneminen ja hiilineutraaliin Suomeen liittyvät tavoitteet edellyttävät koko ajan uusia taitoja ja elinikäistä oppimista.
Tätä taustaa vasten hallitusohjelman tavoite lakkauttaa aikuiskoulutustuki on STTK:n mielestä hyvin lyhytnäköistä.
– Se vaikeuttaisi entisestään osaavan työvoiman saatavuutta aloilla, jotka jo nyt kärsivät työvoimapulasta. Jos tuki nyt kohdentuu huonosti tai kasaantuu, tukea pitää kehittää, mutta ei lopettaa, Palola linjaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.