Hallituksen tiedonanto eduskunnalle yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa

Kysymys 1. Mitkä ovat mielestänne Yhdenvertainen Suomi -ohjelman kolme keskeisintä tavoitetta, joihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota?

  1. Tunnistetaan ja puretaan yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita (Tavoite 1)
  2. Edistetään suomalaisen työelämän moninaisuutta ja syrjimättömyyttä (Tavoite 2)
  3. Kasvatetaan tietoisuutta rasismista ja sen eri muodoista (Tavoite 4)

Kaikki ohjelmassa mainitut tavoitteet ovat tärkeitä ja tukevat toistensa toteutumista. STTK painottaa työelämän kehittämisen näkökulmaa. Työelämän monimuotoistuminen voi vähentää ennakkoluuloja yhteiskunnassa myös laajemmin.

Työelämässä tapahtuva syrjintä voi usein olla tiedostamatonta ja tahatonta, liittyen esimerkiksi vakiintuneisiin toimintatapoihin ja -kulttuuriin (rakenteellinen syrjintä). Tahattomuus ei vähennä sen haitallisuutta, eikä poista työnantajan vastuuta poistaa syrjintää ja toimia ennaltaehkäisevästi. Tämä edellyttää tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämistä työpaikoilla.

Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus kaipaa jatkotyötä:
STTK on esittänyt, että työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisvelvoitteen henkilöstöraja (vähintään 30 hlöä työllistävä työpaikka) tulisi laskea 10 henkilöön. Velvoite koskee vain alle kahta prosenttia yrityksistä. Näin menetetään tärkeä mahdollisuus lisätä sekä laajentaa tietämystä syrjinnän muodoista ja edistää yhdenvertaisuutta. Työnantajalle tulisi myös säätää velvoite suunnitelman säännöllisestä päivittämisestä.

Tietoisuuden lisääminen on konkreettinen toimi alkuperään liittyvän segregaation purkamiseksi, kuten henkilöiden työelämäänpääsyyn tai koulutusta vastaavaan työhön työllistymisen helpottamiseksi. Työelämään pääsyn esteistä kärsivät korostuneesti maahan muuttaneet naiset. Merkittävä osa heistä on korkeasti koulutettuja. STTK on esittänyt erityistä maahan muuttaneiden naisten työllisyysohjelmaa.

Kysymys 2. Mitkä ohjelman toimenpiteistä ovat olleet erityisen hyödyllisiä?

  1. Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus
  2. Tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet

Vaikka yhdenvertaisuuslakia pitää edelleen kehittää, se on ollut ohjelmakauden tärkein yksittäinen toimenpide yhdenvertaisuuden edistämiseksi Suomessa. Tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä tulisi jatkaa ja laajentaa, jotta ne tavoittaisivat nykyistä paremmin suuren yleisön.

Kysymys 3. Mitä muita asioita haluatte nostaa esille yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa?

  1. Yhdenvertaisuus on ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien lähtökohta, jonka tulisi näkyä kaikkialla yhteiskunnassa myös aktiivisena rasismin vastaiseen työhön sitoutumisena niin toimeenpano- ja lainsäädäntövaltaa käyttävien henkilöiden kuin julkisyhteisöjen toiminnassa.
  2. Lainsäädäntöhankkeissa tulisi aina arvioida hankkeiden yhdenvertaisuusvaikutukset sekä korjata havaitut puutteet. Tämä on konkreettinen keino, jolla hallitus voi edesauttaa yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa ja ennaltaehkäistä rakenteellista eriarvoisuutta.

Lisätietoja STTK ry:ssä:
Taina Vallander, johtaja, taina.vallander@sttk.fi, puh. 040-1841 464.

Ajankohtaista

26.4.2024

Ammattiliitto Pron edustajisto: kehysriihen päätökset eivät rakenna pitkäjänteistä kasvua

Lue
26.4.2024

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – totta vai tarua?

Lue
26.4.2024

SuPer: Hallituksen päätös rokotusoikeuden laajentamisesta on oikea

Lue
25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue