Ay-maksujen verovähennys on säilytettävä

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Hallitusohjelmaneuvotteluista on kuulunut huolestuttavia tietoja siitä, että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta oltaisiin poistamassa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kyseisen vähennyksen poistaminen on noussut julkisuudessa esiin hallitusohjelmaneuvottelujen aikaan. Mikään hallitus ei kuitenkaan ole ottanut asiaa ohjelmaansa sen jälkeen, kun verovähennys 1960-luvun lopulla otettiin käyttöön.

Ammattiliiton jäsenmaksu on verotuksessa tulonhankkimiseen liittyvä kulu, jonka voi vähentää omasta verotettavasta tulosta. Ammattiliitot neuvottelevat yksittäisen jäsenen puolesta palkoista ja muista työsuhteen ehdoista. Palkansaajan ostovoiman kehitys riippuu kulloinkin saatavista palkankorotuksista. Ilman työehtosopimuksissa sovittuja korotuksia tulot eivät kasvaisi.

Ammattiliiton jäsenmaksu on keskeinen tulojen hankkimiseen liittyvä kustannus – ja siten myös verovähenteinen.

Työntekijä ei yleensä itse pysty neuvottelemaan sen tasoisia palkankorotuksia tai työsuhteen ehtoja kuin mitä liitto tekee hänen puolestaan. Tällöin ammattiliiton jäsenmaksu on keskeinen tulojen hankkimiseen liittyvä kustannus – ja siten myös verovähenteinen.

Julkisuudessa esillä olevien väitteiden mukaan työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyksen leikkaus koskisi vain ammattiliittojen jäsenten maksamia jäsenmaksuja, mutta ei lainkaan elinkeinoelämän järjestöjen jäsenmaksuja. Se olisi epäoikeudenmukaista eikä sitä voisi perustella elinkeino- ja tuloverotuksen erilaisuudella. Valtiovarainministeriön perustelut, joiden mukaan työntekijöiden ay-jäsenmaksut eivät liity suoraan tulojen hankkimiseen, kuulostavat keinotekoisilta. Kaikkien tulonhankkimiseen liittyvien kulujen on oltava lähtökohtaisesti verovähennyskelpoisia, koska ne vaikuttavat tulojen muodostumiseen, ja kun tuloja myös verotetaan.

Valtiovarainministeriön perustelut, joiden mukaan työntekijöiden ay-jäsenmaksut eivät liity suoraan tulojen hankkimiseen, kuulostavat keinotekoisilta.

Jos ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuisi, se aiheuttaisi palkansaajalle 100 – 250 euron menetyksen vuodessa tulotasosta ja ay-jäsenmaksun suuruudesta riippuen. Tuloveroaste kiristyisi tällöin 0,2 – 0,6 prosenttiyksikköä. Se puolestaan olisi palkkaverotuksen kiristys, jonka keventämistä ainakin osa hallitusneuvotteluja käyvistä puolueista on vaalitavoitteissaan vahvasti ajanut. Palkansaajien jo valmiiksi heikentynyt ostovoima alenisi ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poistamisella edelleen.

Niinpä jäljelle jää vain ajatus, että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen olisi ainoastaan ideologinen toimenpide, jonka todellinen tavoite on ay-liikkeen aseman heikentäminen yhteiskunnassa. Valtion talouden säästöjen kannalta toimenpiteellä olisi vain olematon merkitys, ja palkansaajan ostovoima edelleen heikkenisi. Varmuudella teko heikentäisi sopimusyhteiskunnan toimintaa. Toivoa sopii, että asia ei etene hallitusohjelmaan asti.

Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.

Ajankohtaista

29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue
23.2.2024

Lausuntovalmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista

Lue
22.2.2024

SuPerin Paavola: Hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa on oltava mahdollisuus kilpailla palkoilla työvoiman saatavuudesta

Lue