Ei joukkopakoa Suomesta

Kirjoittaja:

Marja-Liisa Rajakangas

johtaja, viestintä ja HR

Profiili

Yle uutisoi tänään, että Suomeen on muuttanut ennätysmäärä ulkomaalaisia ihmisiä ja valtaosa heistä on heti työelämässä tai opinnoissa kiinni. Jutussa asiantuntijat pohtivat ilouutisen vaikutuksia ja todettiin, että parhaimmillaan se voi merkitä jopa työeläkemaksun alentamista.

Olisi toki hienoa, jos niin kävisi. Huoltosuhteemme on kuitenkin sen verran heikko, että vielä en kuohuvien pullojen korkkeja poksauttelisi eläkemaksun osalta. Suomi ikääntyy ja harmaantuu vauhdilla, eikä lapsia synny – tätä hankalaa yhtälöä on vaikea selättää nopeasti edes maahanmuutolla. Mutta hyvä juttu yhtä kaikki, että Suomi houkuttelee.

Suomi ikääntyy ja harmaantuu vauhdilla, eikä lapsia synny – tätä hankalaa yhtälöä on vaikea selättää nopeasti edes maahanmuutolla.

Pienemmälle huomiolle jutussa jäi tilasto, jossa Suomeen tapahtuvan maahanmuuton rinnalla kuvattiin sitä, moniko muuttaa Suomesta pois. Minut yllätti käppyrä, joka osoittaa, että vuodesta 2000 vuoteen 2022 Suomesta lähteneiden määrä on vuosittain suurin piirtein sama ollen viime vuonna noin 15 000.

Korkeimmillaan luku on ollut vuonna 2019, jolloin Suomesta lähti noin 19 000 ihmistä. Vuonna 2011 Suomen jätti 11 000 henkilöä. – Keskiarvo koko 2000-luvulla huitelee vuositasolla siis noin 12 000 ihmisen paikkeilla, joten mistään merkittävästä siirtymästä ei voida puhua (jutun lähde: Tilastokeskus).

Pois lähteneiden syyt jättää Suomi?

Elinkeinoelämää ja sitä lähellä olevia tahoja kuunnellessa on syntynyt aivan toinen kuva – että Suomesta on suoranainen joukkopako maailmalle. Keskeisinä syinä on annettu ymmärtää olevan korkea verotus, korkea verotus ja korkea verotus.

Jopas taas tilastotieto pilaa fiilistä. Tilastojen perusteella syntyy kuva, että toki täältä lähdetään, mutta minkäänlaisesta joukkopaosta ei ole jälkeäkään.

Tilastojen perusteella syntyy kuva, että toki täältä lähdetään, mutta minkäänlaisesta joukkopaosta ei ole jälkeäkään.

Olisi hyvä tietää, mikä esimerkiksi 15 000 viime vuonna pois lähteneen syy oli jättää Suomi. Oliko se verotus – vai kenties kiinnostava uusi työpaikka, uusi ihmissuhde, kumppanin ura, ilmasto, seikkailu vai mikä? En hetkeäkään usko, että 15 000 ihmistä lähtee vuolemaan kultaa halvemman verotuksen perään. Joku toki varmuudella siksikin, ainakin formula- ja änäritähdet.

Silloin tällöin silmiin osuu juttuja paluumuuttajista. He tulevat maailman eri kolkista Suomeen esimerkiksi lasten koulunvalintojen, julkisten palveluiden kuten päivähoidon tai puhtaan ilman, luonnon ja rauhallisen elämäntyylin takia. Syyt voisi tiivistää toteamukseen: – Palasimme, koska Suomi toimii.

Aina ei paluumuuttajaa kohdella hyvin. Vaikka miten olisit menestyvä yritysjohtaja tai asiantuntija toisella mantereella, Suomessa osaamistaan ja taitojaan katsotaan joskus pitkin nenää. – Hassua, jos meillä semmoiseen on edelleen varaa. Osaaja- ja työvoimapulasta kohistaan, luulisi sen takaavan turvallisen paluulipun kotimaahan haluaville.

Marja-Liisa Rajakangas
Kirjoittaja on STTK:n johtaja

Ajankohtaista

4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue
3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue