Osaajapula ratkaistaan koulutuksen tasa-arvolla 

Kirjoittaja:

Maria Mäkynen

yhteiskuntasuhdejohtaja, Ammattiliitto Pro ry

Tulevaisuuden työpaikat syntyvät korkeakoulutetuille. Opetushallituksen mukaan vuoteen 2035 mennessä syntyvistä uusista työpaikoista 80 prosenttia edellyttää korkeakoulutasoista osaamista. Eniten kasvavilla toimialoilla työvoiman kysyntä keskittyy korkeakoulutettuihin johto- ja asiantuntijatehtäviin. Toimialojen kasvu perustuu nykyistä korkeampaan osaamiseen, jota hankitaan rekrytoimalla korkeakoulutettuja. Avautuvat työpaikat edellyttävät lisää korkeasti koulutettuja työntekijöitä.  

Kauppakamarin uusimman talouskyselyn mukaan jo nyt osaajapula rajoittaa monien yritysten kasvua ja liiketoiminnan kehittymistä.  Kyselyn perusteella osaajapula on yritysten kasvun suurin este. 

Nuorten koulutustaso on kääntynyt laskuun ja jäänyt alle kehittyneiden maiden keskitason.

Pelkästään teknologiateollisuuteen on ennakoitu vuoteen 2030 mennessä tarvittavan 130 000 uutta osaajaa, joista 60 prosentilta edellytetään korkeakoulututkintoa. Opetusministeriön ennusteen mukaan vuoteen 2035 uusista työpaikoista jopa 70 prosenttia ja eläkkeelle siirtymisen myötä avautuvissa työpaikoissa noin 54 prosenttia edellyttää korkea-asteen tasoista osaamista.  

Valitettavasti Suomen suunta on kuitenkin toinen. Nuorten koulutustaso on kääntynyt laskuun ja jäänyt alle kehittyneiden maiden keskitason. Myös koko työikäisen väestön koulutustaso laski alle OECD-maiden keskitason, Chilen ja Turkin väliin. 

Myös Pisa-tulokset ovat laskeneet tasaista vauhtia alaspäin jo vuodesta 2006. Olemme menettäneet kaikista tärkeimmän kilpailukykyvalttimme, aiemmin maailmallakin ihmetellyn korkean koulutustasomme. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön juuri julkaistussa sivistyskatsauksessa todetaan, että mahdolliset selitykset löytyvät 1990-luvulla alkaneesta koulutuksen rahoituksen leikkaamisesta ja sosioekonomisten erojen kasvusta. Näistä oireellisena ilmiönä voidaan pitää koulupahoinvointia, joka näkyy voimakkaana kasvuna 2013 alkaen. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron mukaan tilastoista havaitaan, että eriarvoistumiskehitys on alkanut kasvaa lineaaristi samoihin aikoihin vuosina 2013 – 2015.  

Koulutus periytyy Suomessa yhä voimakkaammin.

Sosioekonomisten erojen kasvun vaikutukset näkyvät aiempaa voimakkaammin oppimistuloksissa.  Sosioekonomisen taustan vaikutuksilla tarkoitetaan vanhempien koulutus- ja työmarkkina-aseman vaikutuksia koulutuksen valikoituvuuteen. Koulutus periytyy Suomessa yhä voimakkaammin. Isän korkea työmarkkina-asema antaa lapselle jopa kahdeksankertaiset mahdollisuudet valikoitua elitistisille korkeakoulualoille verrattuna matalasti koulutettujen vanhempien lapsiin.  

Tilastojen taa kätkeytyy monimutkaisempia prosesseja kuin suoraviivaiset ennusteet. Korkean sosioekonomisen taustan vanhemmilla on monipuolisia resursseja tarjota oppimisen tueksi varhaisista vaiheista alkaen. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus samoihin perustietoihin ja oppimisen tukeen. Resursseilla tarkoitetaan tässä mahdollisuutta tukea ajallisesti ja taloudellisesti lapsen kasvua ja oppimista koko lapsuuden ajan. Näitä ovat esimerkiksi kotiläksyissä auttaminen, harrastukset, psyykkinen tukeminen ja kulttuuristen kokemusten tarjoaminen. Harrastustakuu, yksilöllinen tuki, kulttuuriset kokemukset ja riittävät koulutusresurssit lasten yksilölliseen kohtaamiseen kokonaisvaltaisina ihmisinä tasaavat sosioekonomisen taustan lähtöasetelmia pärjätä koulussa. Koulutuksen tasa-arvoon, yksilölliseen tukemiseen ja ohjaamiseen sekä ennaltaehkäisevään mielenterveyden tukemiseen panostamalla voidaan kaventaa koulutuseroja. 

Ratkaisuja:

  • Koulutuksen resurssit tulee mitoittaa riittäväksi, jotta osaamispolkuja voidaan aidosti tukea. 
  • Erityisesti lapsen oikeutta yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen tulee vahvistaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.  
  • Mielenhyvinvointiin panostaminen vaatii resursseja ja uudenlaista lähestymistapaa ennaltaehkäisevästi.  
  • Rahoituksen riittäminen korkeakouluissa tarvittaviin lisäpaikkoihin on turvattava. Lisäksi on välttämätöntä joustavoittaa koulutuksen siirtymiä sopimattomien koulutusvalintojen tapahtuessa. 
  • Korkeakoulujen rahoitusta tulee vahvistaa tukemaan tavoitetta, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Aloituspaikkojen lisääminen edellyttää lisärahoitusta korkeakouluille. 

Maria Mäkynen 
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pro ry:n yhteiskuntasuhdejohtaja 

Lähteet: 

Opetushallitus, 6:2020: Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035: Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia tulevaisuudenkoulutustarpeista 2035.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2023:3. Aleksi Kalenius. Sivistyskatsaus.

Kauppakamarikysely: Yrityksen ennakoivat kasvua henkilöstömääriin

Tutkimus: Perhetausta merkittävä tekijä nuoren koulutusvalinnoissa.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus: Saari, Aarnio & Rytkönen. Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen.

Ajankohtaista

22.2.2024

SuPerin Paavola: Hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa on oltava mahdollisuus kilpailla palkoilla työvoiman saatavuudesta

Lue
21.2.2024

Hallituksen leikkaukset alentavat toimeentuloa jopa noin 20 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille

Lue
21.2.2024

Lausunto syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä

Lue
20.2.2024

Neuvottelutulos Ahvenanmaan yhteysalusliikenteessä

Lue
19.2.2024

Lausunto ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamista koskevista asetusluonnoksista

Lue
19.2.2024

Lausunto yliopistojen rahoitusmallin uudistamista koskevista asetusluonnoksista

Lue
16.2.2024

Medianomi Miro Friman vahvistaa STTK:n viestinnän tiimiä

Lue
16.2.2024

Kansainvälisenä naistenpäivänä keskustellaan raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä

Lue