Olisiko hetki aikaa puhua nuorten mielenterveydestä?

Kirjoittaja:

Markus Wright

STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja

Profiili

Eduskuntavaalien lähestyessä keskustelu käy yhä vilkkaammin erinäisistä asioista. Energian hinta, turvallisuuspolitiikka ja talous pitävät suurta roolia niin lehdistöjen palstoilla kuin sosiaalisessa mediassa. On kuitenkin syytä nostaa esiin edelleen yhteiskuntaamme vaivaava mielenterveysongelmien epidemia.

Mielenterveysongelmat maksavat yhteiskunnallemme vuosittain yli 11 miljardia euroa, joten niiden ratkaisuun panostaminen on sekä yksilötasolla merkittävää mutta myös yhteiskunnan talouden puolesta erittäinkin kannattavaa. Mutta miten ongelmat ratkaistaan?

Monesti mielenterveysongelmista puhutaan vasta kun on liian myöhäistä.

Monesti mielenterveysongelmista puhutaan vasta kun on liian myöhäistä. Silloin, kun ihminen on jo työkyvytön tai opiskelukyvytön on ongelman ratkaiseminen huomattavasti vaikeampaa sekä kalliimpaa. Mielenterveyttä tulisi tukea jatkuvasti niin opiskeluelämässä kuin työelämässä, jotta ongelmat eivät pääsisi lumipalloefektin lailla aiheuttamaan työ- ja opiskelukyvyttömyyttä.

Matalan kynnyksen palvelut oppilaitoksiin

STTK-opiskelijat ovat ehdottaneet eduskuntavaalitavoitteissaan yhtenä varhaisen puuttumisen keinona matalan kynnyksen palveluiden lisäämistä oppilaitoksiin. Korkeakouluissa YTHS on hyvin kaukainen toimija, eikä arjen haasteisiin välttämättä saa pitkien hoitojonojen vuoksi apua.

Parisuhteen loppuminen tai lähiomaisen kuolema ovat asioita, joista olisi hyvä päästä puhumaan varhaisessa vaiheessa ennen kuin ne vaikuttavat suuremmin toimintakykyyn. Monelle tämä keskusteluapu on ystävät tai perhe, mutta kaikilta ei turvaverkkoja löydy. Silloin matalan kynnyksen palvelu, kuten esimerkiksi iltapäiväkahvi oppilaitoksessa, jossa paikalla olisi esimerkiksi terveydenhoitaja, kuraattori ja vaikka kolmannen sektorin tai seurakunnan työntekijä voisi toimia tällaisena kriittisenä keskusteluapuna.

Parisuhteen loppuminen tai lähiomaisen kuolema ovat asioita, joista olisi hyvä päästä puhumaan varhaisessa vaiheessa ennen kuin ne vaikuttavat suuremmin toimintakykyyn.

Kaikkia ongelmia ei tietenkään ratkota pelkästään luomalla uusia malleja varhaiseen puuttumiseen. Jo nyt käsissämme on tuhansia nuoria ja opiskelijoita, jotka kamppailevat päivittäin oman mielenterveytensä kanssa ja kaipaavat kipeästi apua omiin haasteisiin. Kuitenkin esimerkiksi YTHS:llä hoitoon pääsy kestää pahimmillaan kuukausia, puhumattakaan siitä kuinka kauan aktiiviseen terapiaan pääsy pahimmillaan kestää.

Terapiatakuulla kansalaisten tuki

Suomessa tulisi ottaa käyttöön Terapiatakuu, joka takaisi kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. STTK:n teettämän kyselyn mukaan Terapiatakuun valtakunnallistamisella on laaja kansalaisten tuki. Kyselyyn vastanneista jopa 87 % piti erittäin tai jokseenkin tärkeänä sitä, että Suomessa otettaisiin käyttöön terapiatakuu.

Nyt on siis erinomainen mahdollisuus toimia mielenterveyskriisin helpottamiseksi kansan huimalla tuella. Mitä aikaisemmin mielenterveysongelmien kanssa pääsee hoitoon, sitä todennäköisemmin saamme yhteiskuntaamme aktiivisia työssä käyviä ihmisiä.

Tulevista eduskuntavaaleista on tehtävä vaalit, jossa valitsemme valtaan nuorten ääntä ja huolta kuulevia päättäjiä. Vielä ei ole myöhäistä kääntää tätä kohti seinää ajavaa mielenterveyden junaa.

Markus Wright
Kirjoittaja on STTK-opiskelijoiden puheenjohtaja

Ajankohtaista

29.5.2023

Puheenjohtajan puhe STTK:n edustajiston kokouksessa

Lue
29.5.2023

STTK:n puheenjohtaja kevätedustajistossa: Päättyvä työmarkkinakierros tuo vain välitöntä helpotusta ostovoimahuoliin

Lue
29.5.2023

Edustajiston puheenjohtajan puhe STTK:n edustajistossa

Lue
26.5.2023

Vapaan sivistystyön leikkaukset pahentaisivat osaajapulaa

Lue
26.5.2023

SuPer: Henkilöstömitoitus on yksi ratkaisu hoitajapulaan

Lue
26.5.2023

SuPer: Työnantajan toimet siirtävät lakon vaikutukset muihin kuin lakossa oleviin yksiköihin

Lue
26.5.2023

ETUC teki henkilövalintoja

Lue
26.5.2023

Jäsenkysely: Kolme neljästä yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelevistä pohtii työpaikan vaihtamista julkiselle puolelle, jos sektoreiden välinen palkkaero ei häviä

Lue