Helsingin ja muun Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymä HUS on viime ajat ollut julkisuudessa lähinnä kriisien ja potilaiden hoidon sakkaamisen vuoksi. Tuorein tapaus on Töölön tapaturma-aseman sulautuminen osaksi Meilahden yhteispäivystystä Siltasairaalaan. Muutos uhkaa hajottaa pitkään kehitetyn kansallisestikin tärkeän traumahoidon huippuosaamisen kokonaisuuden ja on vaarantamassa suuronnettomuusvalmiutta. Järjestely on toteutettu sivuuttaen henkilöstön asiantuntemus ja näkemykset. Tehy selvittää myös yt-menettelyn laillisuuden.
– Sote-alaa vaivaa vakava ja krooninen hoitajapula. Siksi on erityisen outoa, että HUS eskaloi tilannetta huonolla henkilöstöpolitiikalla. Henkilöstöä ei kuunnella, heidän osaamistaan ei käytetä muutosten suunnittelussa ja toteutuksessa. Päälle vielä viitataan kintaalla hoitohenkilöstön erikoisosaamiselle kuten Töölön tapauksessa. Tällä reseptillä vetovoima vain heikkenee ja loputkin osaajat hakeutuvat muualle tai kokonaan muulle alalle, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Rytkösen mukaan esimerkiksi Töölön tapaturma-aseman tapauksen yhtenä taustatekijänä on todennäköisesti sama trendi, jota on nähty muuallakin erikoissairaanhoidossa. Hoitohenkilöstön erikoisosaamista halutaan häivyttää ja kuvitellaan, että hoitajat ovat ”yleismiesjantusia”, joita voi heitellä tehtävästä ja työyksiköstä toiseen.
– Vaikea nähdä, että lääkäreiden kohdalla toimittaisiin näin eli vaikkapa ortopedi hyppäisi kardiologiksi. Kuitenkin esimerkiksi traumahoidossa tai lasten teho-osastolla hoitajilta edellytetään todella korkean tason erikoisosaamista ja jopa vuosien perehtymistä ja täydennyskoulutusta juuri noihin kyseisiin tehtäviin. Erikoissairaanhoito on nimensä mukaisesti erikoistunutta hoitoa, jossa vaaditaan hoitohenkilöstöltä aivan tiettyä syväosaamista kyseiseltä erikoisalalta, hän muistuttaa.
Sote-ala tuntuu kulkevan nyt kriisistä kriisin. Puhutaan jo koko järjestelmän romahduksesta. Tehy on varoittanut hoitajapulasta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden aliresurssoinnista vuosia. Viesti on kaikunut kuuroille korville.
– Mutta ei ole ammattijärjestön tehtävä ratkoa jatkuvia akuutteja kriisejä. Toiminnasta ja potilaiden hoidosta vastaavat hyvinvointialueet virkavastuulla. Niiden resursseista ja ohjauksesta mm. lainsäädännön keinoin vastaa puolestaan valtiovalta. Eikä virkavastuuta voi väistää esimerkiksi kantelemalla itse oman toiminnan vaikeuksista viranomaiselle. Sitäkin on nähty, Rytkönen huomauttaa.
Rytkönen peräänkuuluttaa työnantajilta yksinkertaisesti hyvää henkilöstöpolitiikkaa vetovoiman parantamiseksi.
– Se ei ole ydinfysiikkaa. Enää ei tarvita yhtään työryhmää tai selvitystä. Kuunnelkaa hoitajia, antakaa oikeita vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja maksakaa kunnolla. Raha on edelleen erinomainen kannustin. Suosittelen paikallisestikin kokeilemaan euroja lääkkeeksi hoitajapulaan.
Lisätietoja: Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, yhteys erityisavustajan kautta p. 0400 540 005
| 13.12.2022