Tehy: HUS epäonnistunut pahoin henkilöstö­politiikassa, tuorein tapaus Töölön tapaturma-aseman kohtalo

Helsingin ja muun Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymä HUS on viime ajat ollut julkisuudessa lähinnä kriisien ja potilaiden hoidon sakkaamisen vuoksi. Tuorein tapaus on Töölön tapaturma-aseman sulautuminen osaksi Meilahden yhteispäivystystä Siltasairaalaan. Muutos uhkaa hajottaa pitkään kehitetyn kansallisestikin tärkeän traumahoidon huippuosaamisen kokonaisuuden ja on vaarantamassa suuronnettomuusvalmiutta. Järjestely on toteutettu sivuuttaen henkilöstön asiantuntemus ja näkemykset. Tehy selvittää myös yt-menettelyn laillisuuden.

– Sote-alaa vaivaa vakava ja krooninen hoitajapula. Siksi on erityisen outoa, että HUS eskaloi tilannetta huonolla henkilöstöpolitiikalla. Henkilöstöä ei kuunnella, heidän osaamistaan ei käytetä muutosten suunnittelussa ja toteutuksessa. Päälle vielä viitataan kintaalla hoitohenkilöstön erikoisosaamiselle kuten Töölön tapauksessa. Tällä reseptillä vetovoima vain heikkenee ja loputkin osaajat hakeutuvat muualle tai kokonaan muulle alalle, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Rytkösen mukaan esimerkiksi Töölön tapaturma-aseman tapauksen yhtenä taustatekijänä on todennäköisesti sama trendi, jota on nähty muuallakin erikoissairaanhoidossa. Hoitohenkilöstön erikoisosaamista halutaan häivyttää ja kuvitellaan, että hoitajat ovat ”yleismiesjantusia”, joita voi heitellä tehtävästä ja työyksiköstä toiseen.

– Vaikea nähdä, että lääkäreiden kohdalla toimittaisiin näin eli vaikkapa ortopedi hyppäisi kardiologiksi. Kuitenkin esimerkiksi traumahoidossa tai lasten teho-osastolla hoitajilta edellytetään todella korkean tason erikoisosaamista ja jopa vuosien perehtymistä ja täydennyskoulutusta juuri noihin kyseisiin tehtäviin. Erikoissairaanhoito on nimensä mukaisesti erikoistunutta hoitoa, jossa vaaditaan hoitohenkilöstöltä aivan tiettyä syväosaamista kyseiseltä erikoisalalta, hän muistuttaa.

Sote-ala tuntuu kulkevan nyt kriisistä kriisin. Puhutaan jo koko järjestelmän romahduksesta. Tehy on varoittanut hoitajapulasta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden aliresurssoinnista vuosia. Viesti on kaikunut kuuroille korville.

– Mutta ei ole ammattijärjestön tehtävä ratkoa jatkuvia akuutteja kriisejä. Toiminnasta ja potilaiden hoidosta vastaavat hyvinvointialueet virkavastuulla. Niiden resursseista ja ohjauksesta mm. lainsäädännön keinoin vastaa puolestaan valtiovalta. Eikä virkavastuuta voi väistää esimerkiksi kantelemalla itse oman toiminnan vaikeuksista viranomaiselle. Sitäkin on nähty, Rytkönen huomauttaa.

Rytkönen peräänkuuluttaa työnantajilta yksinkertaisesti hyvää henkilöstöpolitiikkaa vetovoiman parantamiseksi.

– Se ei ole ydinfysiikkaa. Enää ei tarvita yhtään työryhmää tai selvitystä. Kuunnelkaa hoitajia, antakaa oikeita vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja maksakaa kunnolla. Raha on edelleen erinomainen kannustin. Suosittelen paikallisestikin kokeilemaan euroja lääkkeeksi hoitajapulaan.

Lisätietoja: Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, yhteys erityisavustajan kautta p. 0400 540 005

Ajankohtaista

30.11.2023

Lähde mukaan rakentamaan tervettä ja liikkuvaa Suomea

Lue
29.11.2023

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen palkkaharmonisoinnin sovintoon Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä

Lue
29.11.2023

Komissiolta tuki työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle

Lue
29.11.2023

SuPer: Palkkojen yhdenmukaistamisesta sovinto Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä – lähihoitajien tehtäväkohtaiset palkat korotetaan vaativuustasojen korkeimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin

Lue
28.11.2023

Ammattiliitto Pron ja Naisten Linjan ohje tarjoaa apua väkivallan kokijoiden auttamiseksi työpaikoilla

Lue
28.11.2023

Tehyn kysely: Hoitajien työhyvinvointi hieman parantunut, silti yli 90 % nuorista hoitajista harkitsee alanvaihtoa

Lue
27.11.2023

Työelämäheikennykset koskettavat erityisesti nuoria

Lue
25.11.2023

Minä en pienestä hätkähdä, mutta…

Lue