Luonnos valtioneuvoston huoltovarmuusselonteoksi   

STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle

STTK pitää tärkeänä, että huoltovarmuudesta on laadittu oma selonteko, joka tukee yhteiskunnan varautumista sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä tulevaisuudessa. Selonteon valmistelu parlamentaarisessa yhteistyössä sekä yhteistyössä sidosryhmien kautta on niin ikään omiaan sitouttamaan eri toimijoita huoltovarmuuden kehittämisen tavoitteisiin. STTK ry on osallistunut valmisteluprosessin aikana järjestettyyn sidosryhmätyöpajaan ja korostaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tiivistä yhteistyötä jatkossakin kaikessa varautumisen kehittämisessä sekä kansalaisille viestimisessä valmiuteen ja varautumiseen liittyvissä kysymyksissä.  

Luonnoksessa huoltovarmuusselonteoksi on tunnistettu hyvin kansainvälisen turvallisuus- ja toimintaympäristön vaikutuksia Suomen huoltovarmuuteen sekä varautumista tukevia kansallisia vahvuuksia.

Strategiset painopisteet ja erityispiirteet

STTK ry pitää selontekoluonnoksessa tunnistettuja painopisteitä ja kansallisia erityispiirteitä sekä vahvuuksia pääosin perustellusti valittuina. STTK kiittää erityisesti mainintaa vakaasta julkisesta taloudesta ja kansantalouden kilpailukyvystä huoltovarmuuden perustana. 

Esimerkiksi riippuvuus meriliikenteestä sekä energiaintensiivisyys ja ilmastossa tapahtuvat muutokset ovat keskeisiä huoltovarmuuden strategista kehittämistä ohjaavia reunaehtoja. Hybridi- ja digitaaliset uhat edellyttävät yhteiskunnalta hyvin laajaa ja jatkuvaa strategista varautumisyhteistyötä, joten niiden on tärkeä tulla huomioiduksi erityisesti varautumisen kehittämispainopisteinä.

Koska selontekoluonnoksessa kuitenkin todetaan varautumisen painopisteen olevan siirtymässä kriisinsietokyvyn turvaamiseen, ja pandemian vaikutus sekä turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos tunnistetaan selonteon lähtökohdiksi, STTK katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin roolin ja toimintaedellytysten tunnistamisen osana huoltovarmuutta tulisi nousta yhdeksi strategiseksi painopisteeksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintavarmuus- ja valmius sekä henkilöstön osaaminen ja saatavuus ovat äärettömän keskeisiä elementtejä hyvin monenlaisiin kriisitilanteisiin varautuessa eritoten, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut ovat kansallisesti suuressa murroksessa. STTK esittääkin, että huoltovarmuusohjelmatyötä täydennetään sosiaali- ja terveydenhuollon omalla, erityisellä ohjelmatyöllä laajassa sidosryhmäyhteistyössä.    

Selonteossa todetaan, että valtion yhtiöomistuksen strategisena tavoitteena on myös huoltovarmuuden turvaaminen. STTK pitää tätä tavoitetta erittäin tärkeänä säilyttää myös tulevaisuudessa, sillä kaikilla huoltovarmuuden kannalta keskeisillä sektoreilla ja toimialoilla toimintaa ei välttämättä ole mahdollista ylläpitää tai kehittää puhtaasti markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan tukea. Esimerkiksi meriliikenne ja merikuljetusten vaarantumattomuus ei välttämättä ole tulevaisuudessa taattu puhtaasti markkinaehtoisella toiminnalla, eritoten alusten ulosliputustilanteissa. STTK huomauttaakin, että kategorinen markkinaehtoisuuden ensisijaisuus ja yhteiskunnan viimekätisyys, voi erityisesti poikkeusoloissa johtaa huoltovarmuuden tosiasialliseen vaarantumiseen.

Taina Vallander
STTK ry

Ajankohtaista

28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue
21.9.2022

SuPerin Paavola: Valtion on tuettava myös lähihoitajien osaamisen varmistamista ja korvattava työelämässä oppimisen kustannukset työpaikoille

Lue
20.9.2022

SuPerin Paavola: Pakkolaki ei poista hoitajapulaa mutta teki päättäjille selväksi miten tärkeää työtä hoitajat tekevät

Lue