STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
- STTK pitää lain soveltamisalan laajentamista koskemaan myös turvauhkia hyvänä ja pitää turvallisuustason parantamista kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvissa kohteissa kannatettavana.
- STTK pitää työsuojelunyhteistoiminnan laajaa huomioimista luonnoksessa kiitettävänä ja pitää hyvänä, että muutoksella halutaan korostaa työnantajan ja työntekijöiden yhteistyövelvoitetta.
- STTK huomauttaa, että luonnoksessa hallituksen esitykseksi ei ole kattavasti perusteltu, miksi turvallisuusselvitys esitetään nimenomaan perusmuotoiseksi.
STTK katsoo, että luonnoksessa vastataan keskeiseen turvallisuusympäristön muutokseen ja pitää kannatettavana, että jatkossa laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta velvoittaa huomioimaan onnettomuuksiin varautumisen lisäksi myös tahallisessa vahingoittamistarkoituksessa tehdyt teot.
STTK pitää hyvänä, että jatkossa henkilöstön riittävä osaaminen tulee jatkossa varmistaa riittävällä koulutuksella ja osaamisen ylläpidolla. Lisäksi kiitettävää on, että työsuojeluvaltuutetun tai muun henkilöstön edustajan tulee kuulua turvauhkia käsittelevään organisaatioon, ja turvauhka-asiakirjat tulee käsitellä työsuojelun yhteistoiminnassa.
STTK kiinnittää huomiota siihen, ettei luonnoksessa hallituksen esitykseksi ole esitetty perusteluja siitä, miksi turvallisuusselvityksen laajuudeksi on esitetty perusmuotoista eikä suppeaa turvallisuusselvitystä.
Sääntelyehdotuksella on merkittäviä vaikutuksia työntekijöiden perusoikeutena turvattuun yksityiselämän suojaan.
Perusoikeusrajoitusten tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi ja muutenkin suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Perusoikeuden rajoitus on sallittu vain, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Lisäksi rajoitus ei saa mennä pidemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään.
Huomioon ottaen edellä mainittu, STTK katsoo, että hallituksen esityksessä tulisi kattavasti perustella, miksei suppeaa turvallisuusselvitystä ole katsottu tässä yhteydessä riittäväksi keinoksi turvallisuuden ylläpitämiseen.
Lisäksi STTK korostaa, että oikeus turvallisuusselvityksen teettämiseen ei laissa määrätyin perusteinkaan saa olla automaattinen, vaan lisäksi tulisi edellyttää tarpeellisuusvaatimuksen täyttymistä.
Ida Nummelin
STTK ry