Hallitukselta vahvat keinot energian hinnannousun kompensoimiseksi

Arvonnousuvero

Valtiovarainministeri Annika Saarikon tänään (18.2.) esittelemät helpotukset polttoaineiden kohonneiden hintojen aiheuttamiin paineisiin ja maatalouden huvenneen kannattavuuden parantamiseen ovat tervetulleita. Määräaikaiset toimet kohdennetaan tulo- ja alueperusteisesti. Samassa yhteydessä linjattiin myös pitkän aikavälin toimien valmistelun aloittamisesta.

Matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan tämän vuoden verotuksessa 7 000 eurosta 8 400 euroon. Näin tuetaan erityisesti hyvin pitkiä matkoja autoilevien työssäkäyntiä.

Henkilöautojen kilometrikohtaista matkakuluvähennystä puolestaan korotetaan määräaikaisesti 25 sentistä 30 senttiin kilometriä kohden. Tämäkin parantaa autolla tehtävien työmatkojen kannattavuutta.

Työmatkavähennys on verotuksen yhteydessä saatava etu palkansaajalle. Sen avulla voi vähentää asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia. Verohallinnon mukaan maksimivähennyksen teki vajaat 26 000 suomalaista vuonna 2020.

Valtiovarainministerin esittämät muutokset vaikuttavat yhteensä arviolta 570 000 ihmisen verotukseen. Määrä on valtava. Verotuloja uudistukset vähentävät noin 142 miljoonalla eurolla. Muutosten skaala on siis merkittävä. Se osoittaa, että hallitus on tosissaan työssäkäynnin kannattavuuden kanssa myös silloin, kun töihin on kuljettava pitkiä matkoja henkilöautolla.

Hallitus aloittaa myös ammattidieselverojärjestelmän valmistelun. Se auttaisi kuljetusalan yritysten tilannetta dieselin nousevien hintojen kanssa. Kustannusvaikutus voisi olla jopa 300 miljoonaa euroa.

Helpotusta myös maatalouteen

Liikennepolttoaineiden hintojen lisäksi myös maatalouden kulut ovat nousseet nopeasti. Ala on kannattavuuskriisissä, millä on suoria vaikutuksia myös huoltovarmuuteen.

Ministeri Saarikko esittää helpotusta maatalouden verotukseen. Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistetaan väliaikaisesti tältä vuodelta, jos EU-lainsäädäntö sen sallii. Jos toimi ei onnistu, maataloutta tuetaan kustannuksissa muilla keinoilla.

Kokonaisuutena Saarikon esittämät uudistukset ovat jopa yllättävän laajoja. Hallitus on tosissaan. Työllisyyden edistäminen on hallituksen kärkitavoitteita, joten aktiivisuutta on pidettävä myönteisenä.

Julkisessa keskustelussa on ollut esillä myös polttoaineveron yleinen alentaminen. Siihen valtiovarainministeriö ei tarttunut. Syykin on selvä. Keinona polttoaineveron alentaminen on kallis. Jotta pumppuhinnat saisi kymmeniä senttejä halvemmiksi, tulisi veronkevennykseen käyttää monta sataa miljoonaa. Lisäksi merkittävä osa summasta ei tukisi työllisyyttä, vaan kohdistuisi kaikkeen autoiluun. Se taas olisi ristiriidassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa.

Antti Koskela
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.

Ajankohtaista

19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue
17.4.2024

Pätkätöiden kierre vaikeuttaa nuorten ammatti-identiteetin muodostumista

Lue
16.4.2024

Ammattiliitto Jyty kehysriihestä: Hallitus heikentää työntekijöiden mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan

Lue
16.4.2024

Tehy kritisoi voimakkaasti hallituksen leikkauksia synnytyksistä, hoitotakuusta ja ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta

Lue
16.4.2024

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: SuPerin Paavola: Hallitus hylkäsi vanhukset ja hoitajat

Lue