Hallitukselta vahvat keinot energian hinnannousun kompensoimiseksi

Arvonnousuvero

Valtiovarainministeri Annika Saarikon tänään (18.2.) esittelemät helpotukset polttoaineiden kohonneiden hintojen aiheuttamiin paineisiin ja maatalouden huvenneen kannattavuuden parantamiseen ovat tervetulleita. Määräaikaiset toimet kohdennetaan tulo- ja alueperusteisesti. Samassa yhteydessä linjattiin myös pitkän aikavälin toimien valmistelun aloittamisesta.

Matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan tämän vuoden verotuksessa 7 000 eurosta 8 400 euroon. Näin tuetaan erityisesti hyvin pitkiä matkoja autoilevien työssäkäyntiä.

Henkilöautojen kilometrikohtaista matkakuluvähennystä puolestaan korotetaan määräaikaisesti 25 sentistä 30 senttiin kilometriä kohden. Tämäkin parantaa autolla tehtävien työmatkojen kannattavuutta.

Työmatkavähennys on verotuksen yhteydessä saatava etu palkansaajalle. Sen avulla voi vähentää asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia. Verohallinnon mukaan maksimivähennyksen teki vajaat 26 000 suomalaista vuonna 2020.

Valtiovarainministerin esittämät muutokset vaikuttavat yhteensä arviolta 570 000 ihmisen verotukseen. Määrä on valtava. Verotuloja uudistukset vähentävät noin 142 miljoonalla eurolla. Muutosten skaala on siis merkittävä. Se osoittaa, että hallitus on tosissaan työssäkäynnin kannattavuuden kanssa myös silloin, kun töihin on kuljettava pitkiä matkoja henkilöautolla.

Hallitus aloittaa myös ammattidieselverojärjestelmän valmistelun. Se auttaisi kuljetusalan yritysten tilannetta dieselin nousevien hintojen kanssa. Kustannusvaikutus voisi olla jopa 300 miljoonaa euroa.

Helpotusta myös maatalouteen

Liikennepolttoaineiden hintojen lisäksi myös maatalouden kulut ovat nousseet nopeasti. Ala on kannattavuuskriisissä, millä on suoria vaikutuksia myös huoltovarmuuteen.

Ministeri Saarikko esittää helpotusta maatalouden verotukseen. Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistetaan väliaikaisesti tältä vuodelta, jos EU-lainsäädäntö sen sallii. Jos toimi ei onnistu, maataloutta tuetaan kustannuksissa muilla keinoilla.

Kokonaisuutena Saarikon esittämät uudistukset ovat jopa yllättävän laajoja. Hallitus on tosissaan. Työllisyyden edistäminen on hallituksen kärkitavoitteita, joten aktiivisuutta on pidettävä myönteisenä.

Julkisessa keskustelussa on ollut esillä myös polttoaineveron yleinen alentaminen. Siihen valtiovarainministeriö ei tarttunut. Syykin on selvä. Keinona polttoaineveron alentaminen on kallis. Jotta pumppuhinnat saisi kymmeniä senttejä halvemmiksi, tulisi veronkevennykseen käyttää monta sataa miljoonaa. Lisäksi merkittävä osa summasta ei tukisi työllisyyttä, vaan kohdistuisi kaikkeen autoiluun. Se taas olisi ristiriidassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa.

Antti Koskela
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue