Ongelmallinen sisäilma

Kirjoittaja:

Erkki Auvinen

työelämäasiantuntija

Profiili

Sisäilmaongelmat koskettavat lukuisia työpaikkoja ja ovat satojentuhansien työntekijöiden arkea. Tästä huolimatta yhteisymmärrys ongelman vakavuudesta ja ratkaisukeinoista puuttuu. Paikallaan polkevan keskustelun seurauksena on työpaikkakyvyttömyyden lisääntyminen ja sisäilmaongelmien aiheuttamien kustannusten kasvaminen miljardeihin euroihin.

STTK teettämän kyselyn mukaan joka kuudes vastaaja (15 %) kokee työpaikkansa sisäilman laadun melko tai erittäin huonoksi. Sisäilmaongelmia on eniten sosiaali- ja terveysalalla. Siellä reilu viidennes vastaajista (22 %) arvioi sisäilman melko tai erittäin huonoksi. Lähes yhtä moni teollisuuden (19 %), majoitus- ja ravitsemisalan (19 %), koulutusalan (18 %) sekä julkisen hallinnon (15 %) työntekijöistä arvioi sisäilmassa olevan ongelmia. Työntekijät kokivat sisäilman selvästi huonommaksi kuin esimies- tai johtoasemassa olevat.

Kehitystä parempaan on tapahtunut seitsemällä prosenttiyksiköllä vuodesta 2019. Osittain tämä varmaan selittyy sillä, että keväällä 2020 yli miljoona suomalaista siirtyi etätöihin. Kokonaan etätyöt eivät kuitenkaan selitä kehitystä, koska tilanne lähityövaltaisella sosiaali- ja terveysalalla on myös parantunut.

Sisäilmaongelmien kirjo on laaja. Omalla työpaikallaan viimeisen kolmen vuoden aikana vastaajat ovat tunnistaneet seuraavia ongelmia: tunkkaisuus ja huono ilmanvaihto (38 % vastaajista), liian korkea lämpötila (37 %), liian matala lämpötila (23 %), pöly (23 %), vetoisuus (20 %) ja kosteus- ja homeongelmat (15 %).

Reilu neljännes vastaajista (27 %) katsoi, ettei havaittuihin sisäilmaongelmiin reagoitu mitenkään. Toimimattomuuden taustalta vastaajat löysivät useita syitä. Reilu kolmannes katsoi, että ongelmia pidettiin pieninä (42 %) tai ettei organisaation johtoa kiinnostanut tehdä ongelmille mitään (37 %). Reilu neljännes (27 %) vastaajista puolestaan epäili, että korjaustoimia pidettiin liian kalliina ja hieman alle viidennes, ettei vuokranantajaa kiinnostanut tehdä toimenpiteitä (18 %) tai ettei työyhteisössä ole löydetty yhteisymmärrystä ongelmasta (17 %).

Sisäilmaongelmien korjaaminen on win-win-tilanne työntekijöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle.

Kyselyn tulokset kertovat edelleen karua kieltä työpaikan sisäilmaongelmista. Erilaisia ongelmia on paljon ja niihin suhtautuminen on monilla työpaikoilla välinpitämätöntä ja vähättelevää.

Asenteisiin tarvitaan selvä muutos. Sisäilmaoireet on otettava tosissaan. Keinotkin ovat tiedossa. Hyvään sisäilmaan tarvitaan vain terve rakennus, jota hoidetaan ja huolletaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Lisäksi havaitut viat ja puutteet korjataan sekä määräaikaiskunnostukset tehdään viivyttelemättä ja asiantuntevasti.

Sisäilman laatu on herkkä teema. Keskustelua on jo vuosia käyty siitä, onko kyse todellisesta ongelmasta vai yksittäisten työntekijöiden ympäristöherkkyydestä. Tämä vastakkainasettelun tie ei johda mihinkään. Sisäilmaongelmien ratkominen pitää olla rakentavaa ongelmanratkaisua – oireilun ja syy-yhteyden tutkimukseen perustuvaa selvittämistä sekä avointa keskustelua eri koulukuntien välillä. Ylireagointi tai ongelman vähättely ovat molemmat vääriä ratkaisuja.

Sisäilmaongelmien korjaaminen on win-win-tilanne työntekijöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle: työhyvinvointi paranee, sairauspoissaolot vähenevät, työurat pitenevät, tuottavuus kasvaa ja rahaa säästyy. Kannattaa siis ryhtyä ripeästi toimeen!

STTK:n teettämän Terveellinen ja turvallinen työelämä -kansalaiskyselyn toteutti Aula Research Oy. Siihen vastasi 2033 työssäkäyvää suomalaista. Kysely oli jatkoa vuonna 2019 tehdylle kyselylle.

Ajankohtaista

16.5.2022

Kesätyöntekijä on työkaverisi

Lue
16.5.2022

SuPerin, Tehyn ja ERTOn kysely: Heikentyneet työolot ja pieni palkka syy hoitajapulaan yksityisellä hoiva-alalla

Lue
13.5.2022

Pron edustajisto: Vihreä siirtymä edellyttää yhteistyötä työelämässä

Lue
13.5.2022

Luonnos Suomen digitaaliseksi kompassiksi

Lue
13.5.2022

Liittokokouksen julkilausuma: Pelastustoimi tarvitsee rahaa lisätalousarviossa ja palkkaohjelmaa henkilöstövajeen taittamiseksi

Lue
13.5.2022

SuPerin puheenjohtaja Paavola: Ministeriössä tehdään lakia, joka heikentää hoitoalan veto- ja pitovoimaa – SuPer vastustaa suunnitelmia syrjäyttää lähihoitajat hoidon tarpeen arvioinnista

Lue
13.5.2022

Miltä kuulostaisi ammattiliiton ennakkojäsen?

Lue
12.5.2022

Erityisajoneuvon käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaaminen

Lue