Koronakriisin jälkihoidossa on painotettava nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyttä

Kirjoittaja:

MInna Savolainen

toiminnanjohtaja, Nyyti ry

opiskelijoita

Tiedetään, että korona-aika on osunut erityisen pahasti nuoriin ja opiskelijoihin. Negatiiviset vaikutukset arkeen ja elämään ovat olleet laaja-alaiset: jaksamisen ja mielenterveyden vaikeuksia, yksinäisyyttä ja sosiaalisen tuen puutetta, vaikeuksia opiskelussa ja työllistymisessä sekä toimeentulossa.

Silti, kun julkaistaan uusia korona-aikana tehtyjä kyselyitä ja selvityksiä, niin toiveikkaana etsin tuloksista merkkejä pahoinvointia kuvaavien indikaattorien kääntymisestä hienoiseen laskuun tai, etteivät ainakaan olisi nousseet. Että tässä puolessa toista vuodessa olisi tapahtunut sopeutumista, tasapainon löytymistä ja uudenlaisen mielekkään arjen rakentumista. Toistaiseksi ei muutosta myönteisempään suuntaan kuitenkaan ole tapahtunut, mikä selviää STTK:n Aula Researchilla teettämästä kyselystä nuorille opiskelusta, työstä, toimeentulosta ja koronakriisin vaikutuksista 2021.

Kysely osoittaa, että 40 prosenttia vastaajista on huolestunut omasta henkisestä hyvinvoinnistaan. Tässä ainoastaan nuoret 15-17-vuotiaat pojat erottuvat edukseen, kun taas 18-21-vuotiaiden naisten huolestuneisuus on kasvanut edellisestä vuodesta. Koettu tylsyys, stressi ja yksinäisyys ovat kasvaneet, ja ahdistuneisuus sekä univaikeudet ovat pysyneet samalla korkealla tasolla.

On perusteltua sanoa, että meillä on nuoria ja opiskelijoita koskeva mielenterveyskriisi ja hätätila.

Lähtökohdat koronakriisin kohtaamiseen eivät olleet nuorilla ja opiskelijoilla hyvät: jo ennen koronaa joka kolmas korkeakouluopiskelija koki psyykkistä kuormittuneisuutta ja lukiolaisista 30 % koki uupumusasteista väsymystä. Nuorten mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläköityminen olivat jyrkässä kasvussa.

On perusteltua sanoa, että meillä on nuoria ja opiskelijoita koskeva mielenterveyskriisi ja hätätila. Mielenterveysavun tarpeessa olevia nuoria ja opiskelijoita on pystyttävä auttamaan ja mitä varhemmin sen parempi. Palveluihin tulee resursoida ja palvelupoluista kehitettävä sujuvia. Mikään resurssi korjaavissa palveluissa ei kuitenkaan riitä, jollei samanaikaisesti panosteta mielenterveyden edistämiseen.

Yksilötasoiset toimet yksinään ovat riittämättömät ja siksi mielenterveyttä tulee edistää suunnitelmallisesti ja kestävästi opiskeluyhteisöissä

Olennainen osa mielenterveyden edistämistä on mielenterveystaitojen opetus ja ohjaus kaikki koulutusasteet läpäisevästi. Mielenterveystaidot auttavat ylläpitämään hyvää mielenterveyttä, vahvistamaan resilienssiä ja selviytymään vastoinkäymisistä.

Yksilötasoiset toimet yksinään ovat riittämättömät ja siksi mielenterveyttä tulee edistää suunnitelmallisesti ja kestävästi opiskeluyhteisöissä. Keskeistä on turvata riittävät ja saavutettavat tuki- ja ohjauspalvelut, joiden riittämättömyys tuli esille STTK:n teettämästä kyselyssä. Keskiössä ovat myös kolme Y:tä ja niiden vahvistaminen: yhteisöllisyys, yhteenkuuluvuus ja yhdenvertaisuus. Erityistä huomioita tulee kiinnittää rakenteisiin ja kulttuuriin syrjinnän, häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyyn. Opiskeluyhteisöjen ilmapiiriä tulisi kehittää niin, että kannustetaan välittämiseen, myötätuntoon ja vertaissuhteiden luomiseen.

Tärkeimmät toimet tulee tehdä yhteiskunnallisella tasolla. Kaikessa koulutuspoliittisessa päätöksenteossa tulee arvioida niiden mielenterveysvaikutukset: onko nuoret tosiaan laitettava tekemään koulutusalavalintoja siinä ikävaiheessa, kun siihen ei edes ole kehityksellisiä valmiuksia? Nuoruus on itsensä etsimisen, omien arvojen ja tavoitteiden löytämisen aikaa: eikö pitäisi rohkaista ja kannustaa uusiin valintoihin eikä rankaista siitä, että on valinnut väärin (ensikertalaiskiintiö)?

Nuoret ja opiskelijat eivät tarvitse yhtään enempää suoritus- ja menestyspaineita. Kuormittavan ajan jälkeen nuoret ja opiskelijat tarvitsevat aikaa ja rauhaa, vakautta ja turvallisuutta, ja ennen kaikkea lupaa olla nuori ja keskeneräinen. 

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue