Merimiesliitot: EU:n päästökauppa ei saa koskettaa talvimerenkulkua

EU:ssa parhaillaan käsittelyssä olevassa ilmastopaketti Fit for 55:ssa on pakko huomioida Suomen talvimerenkulku. Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomen talvimerenkulun erityispiirteitä ei ole lainkaan huomioitu paketin valmistelussa.

Merimiesliitot pelkäävät nyt, että EU-komissiossa ei ymmärretä millainen lasku vahingosta saattaa koitua suomalaiselle merenkululle ja teollisuudelle. Pahimmillaan maasta saattaa kadota kokonaisia tehtaita, joihin ollaan juuri investoimassa esimerkiksi Perämerellä.

Lähes kaikki Perämerellä operoivat kauppalaivat jääluokasta ja lippuvaltiosta riippumatta tarvitsevat jäänmurtajan avustusta. Käytännössä Suomen satamiin liikennöi paljon ulkomaalaisia aluksia, joissa ei ole yhtä hyvät jäissäkulkuominaisuudet kuin Suomen lipun alla purjehtivilla kauppalaivoilla. Nämä alukset tarvitsevat aina jäänmurtajan avustuksen Suomen satamaan päästäkseen, mikä lisää jäänmurron kustannuksia.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on päättänyt vähentää meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. Päästötavoite saavutetaan muun muassa alusten konetehoja laskemalla. Tämä heikentää alusten jäissäkulkuominaisuuksia ja laivat tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän jäänmurtajan avustusta. Lisäksi kauppalaivojen koko kasvaa, mistä johtuen uusien rakennettavien jäänmurtajien tulee olla nykyistä leveämpiä ja järeämpirakenteisia, että ne pystyvät avaamaan aluksille väylät, mikä kasvattaa entuudestaan polttoainekustannuksia.

Jääolosuhteissa kulkeminen lisää polttoainekustannuksia. Polttoainetta kuluu enemmän jääolosuhteissa, jopa 20 – 60 prosenttia. Laskun maksaa teollisuus ja viime kädessä kuluttaja. Mikäli EU:n päästökaupassa nyt epäonnistutaan, vahingon maksaa koko Suomi ja myös etelärannikolla sijaitseva teollisuus. On riski, että kuljetukset siirtyvät Venäjälle tai Ruotsiin.

EU:n ilmastopaketti Fit for 55:n sisältöön on pakko pystyä vaikuttamaan ja talvimerenkulun erityisolosuhteet on saatava siihen huomioitua. Mikäli näin ei tapahdu, seuraukset olisivat katastrofaalisia merenkululle ja se vaikuttaisi koko Suomen kilpailukykyyn.

Mikä on Ruotsin kanta talvimerenkulkuun?

Myös Ruotsi vaikuttaa kulkevan omia teitään EU:n ilmastopaketin osalta. Leijumaan on jäänyt kysymys, onko Ruotsi ottanut kantaa EU:n ilmastopakettiin talvimerenkulun osalta vai pelaako se omaan pussiinsa. Juutinrauman silta yhdistää Ruotsin Eurooppaan. Göteborgista alaspäin meri pysyy sulana ympäri vuoden, joten Suomi seisoo merikuljetustensa osalta yksin hyisellä saarellaan.

Suomen Konepäällystöliitto
Robert Nyman / toiminnanjohtaja

Suomen Laivanpäällystöliitto
Johan Ramsland / toiminnanjohtaja

Suomen Merimies-Unioni
Kenneth Bondas / puheenjohtaja

Ajankohtaista

4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue
3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue