Terveydenhuollon monikanavainen rahoitus on vahvuus, jota ei ole syytä romuttaa

Sopimusyhteiskunta

EK, SAK, Akava ja STTK ovat huolissaan parlamentaarisesta valmistelutyöstä, jossa tarkastellaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen monikanavarahoituksen purkamista. Järjestöt katsovat, että terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuutta tarvitaan jatkossakin. Monikanavaisuus vahvistaa palvelujen rahoitusta ja turvaa perustuslaissakin todettuja oikeuksia saada riittäviä terveyspalveluja. Tällä hetkellä sektorin kehittämistyössä tulee priorisoida sote-uudistuksen toimeenpano, eikä suunnitella muita samanaikaisia suuria rakenteellisia muutoksia. Järjestöt esittävät, että parlamentaarinen työryhmä kuulisi niitä mahdollisimman pian.

Yksityisen terveydenhuollon kelakorvausten poisto pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana. Hoitojonot pidentyisivät entisestään, koska osa nykyisistä yksityisistä lääkärissäkäynneistä siirtyisi hyvinvointialueille ilman, että niiden resurssit ja osaamisprofiili vahvistuisivat vastaavasti. Vaikutukset erityisesti pieniin ja mikroyrityksiin on arvioitava huolellisesti. 

Terveyspalvelujen saatavuuden heikentyminen lisäisi eriarvoisuutta. Hyvin toimeentulevat ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevat hankkisivat yksityisiä terveyspalveluja omalla rahalla, työnantajan järjestämänä tai yksityisvakuutuksella. Kroonisia sairauksia omaaville yksityisvakuutuksia ei välttämättä myönnetä lainkaan.

Kansaneläkelaitoksen vastuu kuntoutuksesta tulee säilyttää yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseksi. Kuntoutuskomitean (2018) mielestä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen asemaa on järkevää tarkastella vasta sitten, kun maakuntien on todettu voivan järjestää kyseiset kuntoutuspalvelut riittävässä laajuudessa ja erikoisosaaminen varmistaen. Koska hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvien palvelujen rakentaminen vie oman aikansa, valmistelua Kansaneläkelaitoksen järjestämän ja korvaaman lääkinnällisen kuntoutuksen aseman muutoksista ei tule tehdä tässä vaiheessa. Myöhemmin mahdollisia muutoksia tulee suunnitella pienempien alueellisten pilotointien ja riittävän pitkän siirtymäajan kautta.

Parlamentaarinen työryhmä voisi selvittää matka- ja lääkekorvausten kustannuskehitystä sekä tapoja uudistaa palvelujen organisointia ja lääkehoitoa kustannuskehityksen hallitsemiseksi.

Sairaanhoitovakuutuksen valtion rahoitusosuuden siirtäminen hyvinvointialueiden hoidettavaksi voisi olla sekä teknisesti että toiminnallisesti perusteltu ja melko nopeasti toteutettavissa oleva uudistus, joka tehostaisi koko terveydenhuoltojärjestelmää. Sairaanhoitovakuutuksen toimeenpano säilyisi Kelalla nykyisen mallin mukaisesti.

Jyri Häkämies,  toimitusjohtaja, EK

Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, SAK

Sture Fjäder, puheenjohtaja, Akava

Antti Palolam puheenjohtaja, STTK

Ajankohtaista

30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue