Terveydenhuollon monikanavainen rahoitus on vahvuus, jota ei ole syytä romuttaa

Sopimusyhteiskunta

EK, SAK, Akava ja STTK ovat huolissaan parlamentaarisesta valmistelutyöstä, jossa tarkastellaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen monikanavarahoituksen purkamista. Järjestöt katsovat, että terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuutta tarvitaan jatkossakin. Monikanavaisuus vahvistaa palvelujen rahoitusta ja turvaa perustuslaissakin todettuja oikeuksia saada riittäviä terveyspalveluja. Tällä hetkellä sektorin kehittämistyössä tulee priorisoida sote-uudistuksen toimeenpano, eikä suunnitella muita samanaikaisia suuria rakenteellisia muutoksia. Järjestöt esittävät, että parlamentaarinen työryhmä kuulisi niitä mahdollisimman pian.

Yksityisen terveydenhuollon kelakorvausten poisto pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana. Hoitojonot pidentyisivät entisestään, koska osa nykyisistä yksityisistä lääkärissäkäynneistä siirtyisi hyvinvointialueille ilman, että niiden resurssit ja osaamisprofiili vahvistuisivat vastaavasti. Vaikutukset erityisesti pieniin ja mikroyrityksiin on arvioitava huolellisesti. 

Terveyspalvelujen saatavuuden heikentyminen lisäisi eriarvoisuutta. Hyvin toimeentulevat ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevat hankkisivat yksityisiä terveyspalveluja omalla rahalla, työnantajan järjestämänä tai yksityisvakuutuksella. Kroonisia sairauksia omaaville yksityisvakuutuksia ei välttämättä myönnetä lainkaan.

Kansaneläkelaitoksen vastuu kuntoutuksesta tulee säilyttää yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseksi. Kuntoutuskomitean (2018) mielestä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen asemaa on järkevää tarkastella vasta sitten, kun maakuntien on todettu voivan järjestää kyseiset kuntoutuspalvelut riittävässä laajuudessa ja erikoisosaaminen varmistaen. Koska hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvien palvelujen rakentaminen vie oman aikansa, valmistelua Kansaneläkelaitoksen järjestämän ja korvaaman lääkinnällisen kuntoutuksen aseman muutoksista ei tule tehdä tässä vaiheessa. Myöhemmin mahdollisia muutoksia tulee suunnitella pienempien alueellisten pilotointien ja riittävän pitkän siirtymäajan kautta.

Parlamentaarinen työryhmä voisi selvittää matka- ja lääkekorvausten kustannuskehitystä sekä tapoja uudistaa palvelujen organisointia ja lääkehoitoa kustannuskehityksen hallitsemiseksi.

Sairaanhoitovakuutuksen valtion rahoitusosuuden siirtäminen hyvinvointialueiden hoidettavaksi voisi olla sekä teknisesti että toiminnallisesti perusteltu ja melko nopeasti toteutettavissa oleva uudistus, joka tehostaisi koko terveydenhuoltojärjestelmää. Sairaanhoitovakuutuksen toimeenpano säilyisi Kelalla nykyisen mallin mukaisesti.

Jyri Häkämies,  toimitusjohtaja, EK

Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, SAK

Sture Fjäder, puheenjohtaja, Akava

Antti Palolam puheenjohtaja, STTK

Ajankohtaista

29.11.2021

Jukka Ala-Outinen Vuoden rialainen 2021

Lue
29.11.2021

Töissä tai perhevapaalla – irti mustavalkoisesta ajattelusta

Lue
29.11.2021

Ammattiliitto Pro: Osa työnantajista tavoittelee aikamatkaa menneisyyteen

Lue
29.11.2021

Ammattiliitto Jyty järjestää suuren ulosmarssin Turussa – mielenilmaus kaupungintalolla

Lue
26.11.2021

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2022

Lue
26.11.2021

Kaupungistuminen ei pysähdy

Lue
25.11.2021

Jytyn liittovaltuusto: Uusien hyvinvointialueiden palkat harmonisoitava kärkipalkkoihin

Lue
25.11.2021

Pelastustoimen alimitoitettu rahoitus ja henkilöstöpula vaativat välittömiä toimia

Lue