STTK: Työssäoloehdon sitominen tuloihin vie työttömyysturvaa väärään suuntaan

Lisätietoja:

Samppa Koskela

juristi, sosiaaliturvalainsäädäntö

Profiili
tyhjä työpiste

Työttömyysturvan kehittämisen työryhmä on tarkastellut muun muassa työttömyysturvan työssäoloehtoa, kestoa, lomautettujen osaamisen kehittämistä ja erorahamallia. Työryhmä julkaisi raporttinsa tänään. Sen ehdotukset eivät ole kaikilta osin yksimielisiä.

STTK pitää erittäin tärkeänä, että työttömyysturvaa kehitetään jatkossakin vastaamaan paremmin muuttuvan työelämän vaatimuksia, mutta ei kannata työryhmän ehdotusta työssäoloehdon muuttamisesta tuloperusteiseksi. STTK jätti tätä koskevan eriävän mielipiteen.

Työryhmän ehdotuksen mukaan työssäoloehto täyttyisi, jos henkilöllä on ollut tuloja vähintään 844 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajan. Nykyisin edellytys on 18 tuntia työtä viikossa 26 kalenteriviikon ajan.
– Tuloperusteinen työssäoloehto ei kohtelisi työntekijöitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Siinä palkkataso vaikuttaisi työssäoloehdon täyttymiseen. Työntekijän, joka tekee saman verran työtä kuin toinen, mutta jonka palkkatulot ovat pienemmät, olisi vaikeampi täyttää työssäoloehtoa. Palkkataso myös vaihtelee merkittävästi eri alojen välillä: varsinkin monilla naisvaltaisilla aloilla palkkataso on keskimääräistä pienempi, juristi Samppa Koskela toteaa.

Toinen merkittävä ongelma ehdotetussa tuloperusteisessa työssäoloehdossa liittyy pätkä- ja keikkatyötä tekevien ansiopäivärahan korvaustason heikentymiseen.
– Jos työntekijä täyttää työssäoloehdon pätkittäin useissa lyhyissä työsuhteissa ja tehden esimerkiksi erilaisia keikkatöitä, tuloperusteinen työssäoloehto merkitsisi ansiopäivärahan korvaustason heikentymistä nykyiseen verrattuna.

Työssäoloehdon muuttaminen tuloperusteiseksi veisi turvaa väärään suuntaan.
– Työttömyysturvaa olisi etenkin näin epävarmassa työmarkkinatilanteessa vahvistettava ja luotava lisää positiivisia työllistymisen kannusteita. Pidämme hyvänä sitä, että työryhmä huomioi ehdotuksissaan lomautettujen tarpeet osaamisen kehittämiseen, mutta olisimme toivoneet työryhmältä muun muassa työttömyysturvan erorahamallin tarkempaa analysointia etenkin työllistymisen kannusteiden näkökulmasta, Samppa Koskela toteaa.

Ajankohtaista

28.1.2022

SuPerin Paavola Lähihoitajapäivänä 27.1.: Lähihoitajakoulutus täyttää 30 vuotta – osaamista voidaan hyödyntää monipuolisesti

Lue
27.1.2022

STTK: Osaaminen on tulevan talouskasvun välttämätön kriittinen tekijä

Lue
26.1.2022

Alueet tarvitsevat toimivaa osaamisyhteistyötä

Lue
25.1.2022

Ammattiliitto Pro ja Toimihenkilöliitto ERTO: työnseisaus taloushallintoalalle

Lue
25.1.2022

Hiilineutraali tulevaisuus kuuluu myös työntekijöille

Lue
24.1.2022

RIA: Rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien asiantuntemukselle kysyntää tulevaisuudessa

Lue
24.1.2022

Onko mitään, mitä muuttotappiokunta voi tehdä?

Lue
24.1.2022

Ammattiliitto Pro asettaa ylityökiellon UPM:n paperiteollisuuden toimihenkilöille

Lue