Suomi maailmassa

Suomalaisten palkansaajien asema määräytyy useilla eri tavoilla kansainvälisen yhteistyön ja talouden kautta.

ilmasto

Useat suomalaiset työnantajat toimivat kansainvälisesti ja työelämän lainsäädäntöä tehdään usein kansainvälisten toimijoiden, kuten EU:n tai ILO:n, kautta. Lisäksi useat palkansaajien asemaa koskevat asiat, kuten maahanmuutto tai ilmastonmuutos, eivät enää noudata kansallisia rajoja, joten kansainvälisen yhteistyön merkitys työelämän kehittämisessä kasvaa jatkuvasti.

Maahanmuutto

Maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta työelämään pääsy on oleellisen tärkeää. Tyypillisimmin maahanmuuttajat työskentelevät yksityisillä palvelualoilla matalapalkkaisissa työtehtävissä. Korkeasti koulutettuja asiantuntijoitakin on runsaasti, vaikka maahanmuuttajien on usein hankalaa työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Usein ulkomailla suoritettuja tutkintoja ei tunnusteta Suomessa.

Maahanmuuttajien kohdalla epätyypilliset työsuhteet ovat korostuneen yleisiä. Erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistyminen on heikkoa ja heitä pitäisikin saada enemmän työelämään kotoutumisen edistämiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi.

STTK lupaa tukea maahanmuuttajien pääsyä suomalaiseen työelämään. Tarjoamme maahanmuuttajille tietoa työelämän pelisäännöistä sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Edistämme työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työpaikoilla.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on noussut kansainvälisen yhteistyön keskiöön ja se vaikuttaa jo maiden talouksiin ja politiikkaan monella eri tavalla. Tämä pakottaa talouden ja työelämän muutokseen, mutta se antaa samalla uusia mahdollisuuksia investointeihin ja uusien alojen työpaikkoihin.

Työllisyyden ylläpitämiseksi on tärkeää ennakoida millaista osaamista, koulutusta ja muutosturvaa siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan edellyttää. Ilmastopolitiikan toimien vaikutukset ja keinot edistää työllisyyttä on selvitettävä yhteistyössä työelämän kanssa.

Työelämän kansainväliset säännöt

STTK toimii jäsenenä useissa eri kansainvälisissä järjestöissä, joiden tekemä työ reilun työelämän ja palkkauksen puolesta koskee joko suoraan tai välillisesti myös suomalaisia palkansaajia.

Suomi liittyi kansainvälisen työjärjestö ILOn jäseneksi vuonna 1920 ja on hyväksynyt muiden pohjoismaiden tavoin useita ILOn yleissopimuksia ja suosituksia. Suomalaista työlainsäädäntöä on vuosikymmenten ajan rakennettu ILOn yleissopimuksiin pohjautuvien työelämän perusperiaatteiden varaan. Näitä ovat muun muassa työntekijän suojelu, paremmin sopimisen mahdollistava edullisemmuussääntö, yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus.

Euroopan unioni vaikuttaa laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Kehittyvä työelämän lainsäädäntö ja EU:n sopimus- ja neuvottelujärjestelmän (sosiaalinen vuoropuhelu) vahvistuminen täydentävät suomalaisten palkansaajien edunvalvontaa ja antavat heille oikeuksia koko EU-alueella. EU on myös väline vaikuttaa maailmanlaajuisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan tai pakolaisuuden syihin. Näihin kysymyksiin Suomi on liian pieni luomaan ratkaisuja yksin.

Suomalaisten palkansaajien edunvalvontaa Brysselissä ajaa SAK:n ja STTK:n yhteinen edustusto FinUnions sekä Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC.

Pohjoismaisten palkansaajajärjestöjen kanssa teemme tiivistä yhteistyötä eri kansainvälisissä kysymyksissä. Pohjoismaisessa yhteistyössä toimimme myös Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY:n jäsenenä.

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö on vuonna 2006 perustettu kansainvälinen ammattiyhdistysliikkeen järjestö ITUC, jonka jäsenenä STTK osallistuu globaalien kysymysten käsittelyyn.