Epätyypilliset työsuhteet ovat haaste työttömyyskassoille

Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät eivät liity ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksaviin työttömyyskassoihin suuremmasta työttömyysriskistään huolimatta.

Epätyypilliset työsuhteet ovat haaste työttömyyskassoille. Näissä työsuhteissa olevien henkilöiden suurempi työttömyysriski ei näytä heijastuvan halukkuuteen liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen voi tulevaisuudessa vähentää työttömyyskassojen jäsenmäärää”, kiteyttää Böckerman tutkimuksen tulokset.

Palkansaajien ammatillinen järjestäytyminen on vähentynyt Suomessa ja muissa teollisuusmaissa menneinä vuosikymmeninä. Aleneminen on jatkunut 2010-luvulla. Järjestäytymisaste on Suomessa nykyisin noin 70 prosenttia.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen on sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen eli Suomi kuuluu ns. Ghent-maihin. Aiempien tutkimusten perusteella työttömyyskassoihin kuulumattomat ovat tyypillisemmin nuoria ja matalasti koulutettuja henkilöitä.

Petri Böckermanin (Palkansaajien tutkimuslaitos & Jyväskylän yliopisto) ja Young Shinin (Helsingin yliopisto) tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa (precarious workers) työtä tekevien työntekijöiden valintoja liittyen työttömyyskassajäsenyyteen ja ammattiliittoon kuulumiseen.

Epätyypillisiin työsuhteisiin luetaan tutkimuksessa osa-aikaiset, määräaikaiset ja palvelualojen matalasti koulutetut työntekijät. Tutkimuksessa verrataan ammattiliittoihin kuuluvien ja pelkästään työttömyyskassoihin kuuluvien sekä niihin kuulumattomien henkilöiden taustaominaisuuksia.

Tulokset osoittavat, että osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät eivät liity ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksaviin työttömyyskassoihin merkittävästä työttömyysriskistään huolimatta. Määräaikaisten työntekijöiden valitessa työttömyyskassan jäsenyyden he tyypillisesti kuuluvat ammattiliitoista riippumattomaan Yleiseen työttömyyskassaan.

Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon, joka sisältää yksilökohtaisen tiedon ammattiliittoon tai pelkästään työttömyyskassaan kuulumisesta sekä tutkimuksen kannalta olennaisista henkilön taustamuuttujista.

Tutkimuksen rahoittivat Palkansaajasäätiö, Koneen Säätiö ja Työsuojelurahasto.

Linkki tutkimukseen.

Tutkijat:
Young Shin, young.shin@helsinki.fi, tutkija, Helsingin yliopisto
Petri Böckerman, petri.bockerman@labour.fi, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos & professori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätietoja: erikoistutkija Petri Böckerman, p. 040 091 3189, petri.bockerman@labour.fi

***

Toimihenkilöliitto ERTO: Itsensätyöllistäjien sosiaaliturvan ongelmat on korjattava

Määräaikaisuudet syövät nuorten ja naisten luottamusta työmarkkinoihin

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue