Mihin Suomen tulisi panostaa EU-politiikassaan tulevina vuosina?

Kirjoittaja:

Maria Häggman

kansainvälisten asioiden päällikkö

Profiili
Euroopan Unioni

Suomen hallitus valmistelee EU-selontekoa, joka määrittelee Suomen EU-politiikan suunnan tuleville vuosille. Työ on jatkoa syksyllä hyväksytylle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle, joka arvioi Suomen toimintaympäristöä ja määritellään Suomen kansainvälisen toiminnan tavoitteet. Hallituksen on määrä antaa EU-selonteko eduskunnalle kevään aikana. Suomen palkansaajien näkökulmasta työ on ensiarvoisen tärkeä.

EU-komissiolla on tavoite tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein ilmastoneutraali talous. Suomen on tärkeää olla mukana edistämässä tätä kunnianhimoista tavoitetta, joka kytkee taloudellisen kehityksen sosiaaliseen ja kestävään kehitykseen.

EU-komissiolla on tavoite tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein ilmastoneutraali talous.

Koska elämme suurien muutosten keskellä, on EU-kansalaisten näkökulmasta tärkeää, että siirtymä ilmastoneutraaliin talouteen on oikeudenmukainen. Työllisyys ja väistämättömien rakennemuutosalojen tukeminen sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien vahvistaminen on keskeistä, jotta kaikki pysyvät mukana muutoksessa. Meidän kaikkien edellytyksiä pärjätä muutoksessa on tuettava vahvistamalla muutosturvaa.

Työntekijöiden koulutus ilmastokysymyksissä sektorista riippumatta on myös välttämättömänä, jotta EU voi saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteet, ja jotta politiikkatoimet voivat olla tehokkaita. Koulutus takaa myös, että toimet ymmärretään ja hyväksytään laajasti.

Sosiaalinen ulottuvuus EU:n tulevaisuuden kannalta merkittävä kehitysalue

Sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen EU:ssa turvaa oikeudenmukaisen siirtymän ja kansalaisten hyväksynnän politiikkatoimille. Tämän kehitysalueen on oltava keskeinen Suomen EU-selonteossa.

Vahvistamalla sosiaalista ulottuvuutta EU vaikuttaa suoraan kansalaisten elämään ja elämänlaatuun.  Se on ainut kestävä tapa varmistaa kansalaisten tuki ja luottamus unioniin pitkällä tähtäimellä. Ursula von der Leyenin komissio on ottanut asiakseen parantaa eurooppalaista työelämää, koska näkee sen kehittämisen vastauksena EU:ta koetteleviin haasteisiin. Kansalaisten toimeentulo, riittävät sosiaaliset oikeudet ja palveluihin pääsy on turvattava tasa-arvoisesti kaikille koko unionin alueella. Palkansaajien mielestä Suomen on tuettava tätä työtä ja oltava aktiivisesti mukana kehitystyössä.

Sosiaalisia oikeuksia on edistettävä kehittämällä työelämän ja tasa-arvon minimistandardeja kattavammiksi.

Sosiaalisen oikeuksien pilarin toimeenpano on merkittävä työkalu tavoitteiden saavuttamiseksi. Se vahvistaa sisämarkkinoita ja korjaa sisäisen kilpailun vääristymiä. Sosiaalisia oikeuksia on edistettävä kehittämällä työelämän ja tasa-arvon minimistandardeja kattavammiksi. Tällöin jäsenmaat sitoutuvat yhteisiin periaatteisiin, mutta samalla kansallinen toimeenpano jää jokaisen jäsenmaan omaan harkintaan ja toteutettavaksi kansallisia käytäntöjä noudattaen. Tämä on EU-maiden yhteinen etu. Silloin yritykset kilpailevat sisämarkkinoilla reiluin ehdoin työntekijöiden oikeuksia kunnioittaen.

Osana sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista on tärkeää, että työmarkkinajärjestöjä kannustetaan neuvottelemaan ja tekemään sopimuksia EU-tasolla. EU-sääntelyä kehitettäessä työmarkkinaosapuolilla on mahdollisuus osallistua aktiivisesti työelämäasioiden valmisteluun SEUT:n (Sopimus Eurooopan Unionin toiminnasta) mukaisesti. Sosiaalisen vuoropuhelun kautta palkansaajat vaikuttavat konkreettisesti työntekijöille tärkeiden asioiden kehittämiseen lainsäädäntötasolla, kuten työturvallisuuteen ja työsuojeluun, perhevapaisiin, työaikasuojeluun, työehtojen vähimmäistasoon tai osaamisen kehittämiseen.  

Hallituksen EU-selonteko käsittelee Suomen EU-politikkaa laajasti. Palkansaajille keskeisiä selonteon osa-alueita ovat myös esimerkiksi kriisien torjunta, Euroopan rooli maailmassa ja kauppapolitiikka. Ne vaikuttavat keskeisesti Suomen talouteen, sitä kautta työmarkkinoihin ja työntekijöihin. Sama koskee kansainvälisen verotuksen kehittämistä ja yritysvastuuta, joista EU:ssa käydään vilkasta keskustelua. Kaikkien näiden politiikkalohkojen osalta on keskeistä, että Suomi jatkaa ansiokasta työtä EU:n yhteisen arvopohjan vahvistamiseksi.

Suomen on jatkossakin tuettava eurooppalaista arvopohjaa

Oikeusvaltioperiaate, demokratia ja ihmisoikeudet, mukaan lukien työntekijöiden oikeudet, ovat eurooppalaisen yhteistyön perusta. Vain sitoutumalla niihin voidaan turvata luottamus Euroopan unioniin ja rakentaa tulevaisuutta kestävällä pohjalla. Syksyllä neuvoteltu budjettimekanismi, jonka nojalla EU-varojen maksaminen oikeusperiaatetta rikkoville jäsenmaille voidaan jäädyttää, on tervetullut edistysaskel tällä tiellä. Myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskehitystä on vahvistettava, jotta kansalais- ja ihmisoikeudet toteutuisivat kattavasti koko EU:ssa. Vain yhteisin arvoihin ankkuroitu unioni voi olla uskottava kansalaisten silmissä.

Maria Häggman, STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö

Ajankohtaista

14.5.2021

Kuntapäättäjien(kin) kiireellisin tehtävä on pitää huoli hoitajista 

Lue
13.5.2021

Työnantajatkin lakkoilevat

Lue
12.5.2021

Onko Suomi lakkoherkkä maa?

Lue
12.5.2021

Lakko-oikeus on työelämän perusoikeus ja ihmisoikeus

Lue
11.5.2021

Ammattiliitto Pro: Budjettiriihessä on peruttava tutkimusrahoituksen leikkaukset

Lue
10.5.2021

STTK:n hallitus: Suomi tarvitsee eettistä kansainvälistä rekrytointia – työvoiman hyväksikäyttö kitkettävä

Lue
10.5.2021

Pro tuskastui UPM:n toimintaan: Julkisuuskuva kiiltäväksi luottamusmiesten oikeuksia rikkomalla

Lue
9.5.2021

EU on tärkeämpi kuin koskaan – meillä kritiikki voimistuu

Lue