Työmarkkinajärjestöjen esitys työterveyshuollossa tapahtuvan koronarokottamisen korvaamisesta

Valtioneuvosto antoi 22.12.2020 tartuntatautilain nojalla asetuksen vapaaehtoisista koronarokotuksista. Asetuksen kanssa julkaistiin siihen liittyvä muistio asetuksen toimeenpanon tueksi.

Asetuksen mukaan työterveyshuollolla on oikeus osallistua rokotusten toimeenpanoon tartuntatautilain 49 §:n mukaisesti. Työmarkkinajärjestöt tukevat tätä linjausta. Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon mukanaoloa koronarokottamisen käytännön toteutuksessa.

Valitettavasti asetuksen toimeenpanoon liittyvässä STM:n muistiossa on merkittäviä käytännön ongelmia, jotka ovat seuraavat:

  • Kelakorvaus työnantajalle olisi korkeimmillaan 60 % rokottamisen kustannuksista. Itse rokote on maksuton.
  • Koska yrityskohtainen kelakorvaus on 423,60 euroa työntekijää kohden, ei rokottamisesta maksettaisi usein ollenkaan korvausta, koska yrityksen työterveyshuollon vuosittainen kelakorvaus on jo täyttynyt.
  • STM:n kaavailun mukaan vain työterveyshoitajat voisivat antaa rokotteen niin, että Kela voisi sen korvata. Tämän seurauksena rokottamisprosessi hidastuisi merkittävästi.

Edellä esitettyjen ongelmien vuoksi työmarkkinajärjestöt (SAK, Akava, STTK ja EK) esittävät, että koronarokotukset työterveyshuollossa toteutetaan seuraavin muutoksin:

  • Korvaus toteutetaan nykyisestä työterveyshuollosta teknisesti erillisenä järjestelynä, kuten vuoden 2021 alussa voimaan tuleva koronatestien kelakorvaus toteutettiin. Kelan maksama korvaus rahoitetaan valtion toimesta.
  • Korvausprosentti on koronarokottamisen osalta 100 % ja rokottamisen kustannus ei kerrytä työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Korvaustaksa määritellään vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa.
  • Nykyisestä työterveyshuollosta erillinen korvausjärjestelmä mahdollistaa rokottamisen toteuttamisen kaikkien niiden terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, jotka ylipäätään rokottamiseen ovat oikeutettuja.

Työmarkkinajärjestöjen tekemä esitys edellyttää lakimuutoksia. Tämän vuoksi asialla on todella kova kiire. Viranomaisten arvion mukaan perusterveen työikäisen väestön rokottaminen tapahtuisi maalis-huhtikuussa 2021. Ennen tätä pitäisi lakimuutosten tulla voimaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Jyri Häkämies
Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK, Jarkko Eloranta
Akava ry, Sture Fjäder
STTK ry, Antti Palola                                                                                                     
                                                                

Ajankohtaista

19.1.2021

Yli puolet etätyötä tekevistä kokee olevansa tehokkaampia etätyössä kuin työpaikalla

Lue
18.1.2021

STTK:n hallitus: Korona pitää talouden ja työmarkkinat epävarmuudessa pitkään

Lue
18.1.2021

Nuoret aikuiset odottavat työltä vapautta, merkityksellisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia

Lue
15.1.2021

Odotettu YTHS-uudistus tuo terveyspalvelut myös amk-opiskelijoille

Lue
15.1.2021

Finnair Technical Services irtisanoo työntekijöitä koronan varjolla – vaarantuuko puolustusvalmius?

Lue
15.1.2021

Haemme työoikeuden osaajaa Kesäduunari-infoon

Lue
14.1.2021

Uusi lakkovaroitus Suomen Kotidataan

Lue
11.1.2021

Tehy: Hoitajien rokotuskattavuus korkea, koronarokotteesta myös epävarmuutta

Lue