Työuupumuksen selättämiseen tarvitaan uusia keinoja

resilienssi koetuksella

Mielenterveyssyistä aiheutuvan työkyvyttömyyden nousutrendi on ollut huolenaiheena viime vuosina. Sekä lyhyemmät sairauspoissaolot että työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet. Yksi taustatekijä saattaa olla työuupumus, jonka hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan nyt uusia ja jämäkämpiä keinoja.

Työuupumuksella tarkoitetaan pitkittyneen työstressin seurauksena syntyvää häiriötilaa, johon liittyy uupumus, kyynistyminen ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Kyselytutkimuksissa on todettu lieväasteista työuupumusta potevia olevan noin neljäsosa työvoimasta, vakavampiasteisesta työuupumuksesta kärsii yleensä muutama prosentti. Työuupumustilanteissa työkyky ja luovuus heikkenevät vähitellen tilanteen pitkittyessä. Vakavasti työuupunut on työkyvytön ja tarvitsee toipumisen alkuvaiheessa lepoa.

Suomessa ei työuupumusta useimmiten luokitella sairaudeksi palvelujärjestelmässä eikä sosiaalivakuutuksessa (Kela). Kansainvälisessä tautiluokituksessa työuupumus on kooditettu Z-ryhmän merkillä, ja niitä ei yksinään katsota varsinaisiksi sairauksiksi. Usein työuupumustilanteisiin liittyy masennusta, ahdistusta tai muita mielenterveysryhmän sairauksia. Silloin varsinaiseksi sairausdiagnoosiksi merkitään koodi, jonka varmemmin tiedetään oikeuttavan sairauspoissaoloon ja siihen liittyvään sosiaaliturvaan.

Työuupumustilanteissa työkyky ja luovuus heikkenevät vähitellen tilanteen pitkittyessä.

Ongelmaksi muodostuu tällöin työuupumuksen huomiotta jääminen. Työuupumus saattaa olla koko tilanteen alkusyy ja merkittävin taustatekijä. Työuupumus merkitään vain lisäinformaationa asiakirjoihin, tai se jää kokonaan merkitsemättä. Sairauden hoidossa keskitytään pääosin tai yksinomaan yksilön lääkehoitoon ja terapiaan. Työkuormituksen ja työolosuhteiden korjaaminen unohtuu ja jää sivurooliin.

Työuupumukselle alttiina ovat erityisesti työlleen hyvin sitoutuneet ja velvollisuudentuntoiset työntekijät, joille ajan mittaan kehittyy epäsuhtaa työn vaatimuksien sekä voimavarojen ja vaikutusmahdollisuuksien välillä. Töitä saattaa olla liikaa tai vastuut on määritelty epäselvästi. Työssä ei saa tarvitsemaansa tukea esimieheltä ja työtovereilta tai työhön liittyy epävarmuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Tyypillinen työssään uupuva on hyvä ja motivoitunut työntekijä, jolla työn organisointiin, työmäärään ja työyhteisöön liittyen on korjattavaa. Näitä työolosuhteita korjaavia toimia työntekijä ei voi tehdä yksin tai terapeutin kanssa, vaan olennaisinta on esimiehen ja työnjohdon tuki ja apu. Toki myös yksilön saamalla hoidolla ja stressin hallinnan ohjauksella saadaan lisäapua toipumisessa.

Työntekijällä on työsopimuslain perusteella oikeus palkkaan, kun hän on estynyt sairastumisen tai tapaturman takia tekemästä työtään. Työehtosopimuksissa on usein sovittu tarkemmin ja kattavammin sairausajan palkasta. Työuupumuksen osalta käytännöt sairausajan palkanmaksun osalta vaihtelevat eikä sairausajan palkkaa välttämättä makseta poissaolon ajalta. Työtuomioistuin on ottanut tähän kysymykseen kantaa ratkaisussaan TT 2020:89. Kyseisessä tapauksessa työntekijällä katsottiin olevan oikeus sairausajan palkkaan lääkärintodistukseen merkityltä työkyvyttömyysajalta, joka johtui työuupumuksesta (Z-koodi 73.0).

Työehtosopimuksissa on usein sovittu tarkemmin ja kattavammin sairausajan palkasta.

Yksimielisessä ratkaisussaan työtuomioistuin kiinnitti huomiota muun muassa työehtosopimuksen sairausajan palkanmaksua koskevaan määräykseen ja sitä koskevaan soveltamiskäytäntöön. Työehtosopimusmääräyksessä viitataan työsopimuslakiin. Siinä ei ole kuitenkaan määräyksen sanamuodon perustella tarkemmin sovittu, millainen sairaus tai diagnoosi oikeuttaa sairausajan palkkaan. Myöskään työsopimuslaissa ei ole tätä tarkemmin määritelty.

Työkyvyttömyyteen liittyvä sosiaaliturva on viime kädessä sopimuskysymys. Kansainvälistä tautiluokitusta käytetään hieman eri tavoin eri maissa, ja työuupumus onkin eräissä maissa ihan kelvollinen sairauspoissaolon syy ja jopa itsenäinen ammattitauti. Työuupumuksen juurisyihin päästään ennaltaehkäisyssä ja hoidossa helpommin ja nopeammin kiinni, kun työuupumusta ei tarvitse väkisin yrittää vääntää masennukseksi, jotta turvataan oikeus sairauspoissaoloon ja työkyvyttömyyden aikaiseen toimeentuloturvaan. Myös toipuminen todennäköisesti sujuu nopeammin eikä tilanne kroonistu, kun diagnoosi on alusta alkaen kohdallaan.

Olisiko nyt oikea aika uudistaa työuupumuksen luokittelua ja hoitokäytäntöjä myös meillä Suomessa?


Riitta Työläjärvi, STTK:n sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija
Hannele Fremer, STTK:n lakimies

Ajankohtaista

29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue