STTK: Yt-lakiuudistus tarpeellinen ja oikeansuuntainen

Lisätietoja:

Katarina Murto

johtaja, edunvalvonta

Profiili
työpaikka

Yhteistoimintalain uudistamista koskeva hallituksen esitys on lähtenyt lausunnolle. STTK pitää lain uudistamista tarpeellisena paremman ja toimivamman yhteistoiminnan varmistamiseksi. Yhä kiivaammin muuttuvassa työelämässä on lisääntyvä tarve jatkuvalle vuoropuhelulle ja henkilöstön osallistamiselle.

Uudistuksen tavoitteena on henkilöstön aseman parantaminen ja säännönmukaisen ja jatkuvan vuoropuhelun lisääminen työpaikoilla.
— Suuntaus on tervetullut, jotta laki ei olisi enää pelkkä irtisanomislaki. Uudistus olisi voinut olla kunnianhimoisempi. Mutta on myönteistä, että uudistuksessa parannetaan henkilöstön tiedonsaantia, vaikutusmahdollisuuksia ja aloiteoikeutta erityisesti jatkuvan ja säännönmukaisen vuoropuhelun osalta. Myönteistä on sekin, että työhyvinvoinnin edistäminen, osaamisen kehittäminen sekä yrityksen kehitysnäkymät ja taloudellinen tilanne on käsiteltävä säännönmukaisemmin yhteistoiminnassa. Ne kaikki osaltaan edistävät työyhteisön kehittämistä ja sen myötä tuottavuuden kasvua työpaikoilla, johtaja Katarina Murto arvioi.

Uudistus jää silti osittain vajaaksi ja sisältää tulkinnanvaraisuuksia. Ne voivat aiheuttaa ongelmia ja erimielisyyksiä työpaikkojen arjessa. Asiat tulee jatkovalmistelussa korjata.
— Esityksen epäselviä ilmaisuja ei voida pitää laadukkaana lainsäädäntönä. Niitä on jatkovalmistelussa täsmennettävä. STTK on pettynyt siihen, että soveltamisalaa ei laajenneta kymmenen hengen yrityksiin, eivätkä evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko ole soveltamisalan piirissä. Hallintoedustuksen rajaa ei myöskään lasketa nykyisestä 150:stä, mikä on harmillista erityisesti henkilöstön tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien osalta. Yritysten koko pienenee, eikä ole perusteita sille, etteikö yhteistoimintalain vähimmäisedellytyksiä voitaisi noudattaa myös niissä. Yt-laki ei ole työllistämisen este yrityksessä, joka tarvitsee työvoimaa ja jossa yhteistoiminta toimii kuten pitää, Murto korostaa.

Yrityksen muutostilanteita ja työvoiman käytön vähentämistä koskevan sääntelyn on oltava jatkossakin tarkkaa, jotta työntekijöiden vähimmäissuoja ja oikeusturva varmistetaan.

— STTK on tyytyväinen, että esityksessä neuvotteluvelvoitteet työvoiman vähentämisen, osa-aikaistamisen ja lomauttamisen osalta säilyvät ennallaan, jotta työntekijöiden asema ei heikkene. Muutosneuvotteluiden vähimmäisvelvoitteiden toteutumiseksi on välttämätöntä, että lain rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset ovat tehokkaat ja hyvitykset säilyvät vähintään nykyisellään.

Jatkuva ja avoin vuoropuhelu sekä henkilöstön hyvät vaikutusmahdollisuudet parantavat luottamusta. Tämä luo osaltaan edellytyksiä myös paikallisen sopimisen edistymiseen käytännössä. Työntekijät ja yritykset voivat varautua muutoksiin paremmin, kun henkilöstöä osallistetaan ja esimerkiksi osaamisen kehittäminen kytketään vahvemmin osaksi yrityksen kehitysnäkymiä ja investointeja.
— Hyvä ja toimiva yhteistoiminta näkyy hyvinvoivana henkilöstönä ja tuottavampana työelämänä, Katarina Murto tiivistää.

STTK ry:n täydentävä lausuma

Ajankohtaista

27.11.2020

Pelastusalan työhyvinvointi edellyttää työaikalain palauttamista ennalleen

Lue
27.11.2020

SuPerin edustajisto: Vanhustenhoidossa on noudatettava lakia

Lue
27.11.2020

Syntyvyyskö tasa-arvoasia?

Lue
26.11.2020

SuPerin edustajisto: Hoitoalan henkilöstön terveys on keskeinen tekijä koronakriisin hoidossa

Lue
25.11.2020

Von der Leyenin lupaus palkka-avoimuudesta jäi koronan jalkoihin

Lue
25.11.2020

Tehyn Rytkönen ärähtää valmiuslain käytöstä: Miksi tarjota porkkanaa, kun voi käyttää keppiä?

Lue
25.11.2020

Lakko alkoi Kotidatassa – Pro tuomitsee rikkurityövoiman käytön

Lue
25.11.2020

STTK: Luottamuksen lisääminen on vaikuttavin ilmastotoimi

Lue