Suomi ei saa jäädä viherpesijäksi

Kirjoittaja:

Leila Kurki

asiantuntija, työelämä ja innovaatiot

Profiili

Rahavirtojen kääntäminen pois vanhasta fossiilitaloudesta näyttää takkuiselta. Lisäksi Covid19 -pandemian aiheuttamat elvytystoimet ovat lähinnä hidastaneet hiilineutraali-investointeja. Maailman suuret taloudet, Espanjaa, Ranskaa, Britanniaa ja Saksaa lukuun ottamatta, ovat viimeisen puolen vuoden aikana kasanneet pelastuspaketteja, joilla suurimmilta osin on ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Rahaa on mennyt esimerkiksi öljyteollisuuteen ja runsaasti päästöjä tuottavalle teollisuudelle.

Kansainvälisen energiatukien vertailun perusteella Suomi osoittautuu poliittisista päätöksistään huolimatta ilmastotoimien alisuoriutujaksi. Sitran laskelmat energiaelvytyksestä asukasta kohti osoittavat, että jokainen suomalainen on maksanut tukea fossiilitalouteen runsaat 250 euroa. Kaikkiaan fossiilitalouteen ohjattujen varojen osuus on 58 prosenttia, kun vertailun eurooppalaisten maiden keskiarvo jää 50 prosenttiin – ja Ranskan ja Saksan luvut vielä senkin alle.

Suurimmat muutospaineet kansalliseen politiikkaan näyttävätkin tulevan enemmänkin Euroopasta, eikä niin, että Suomi kulkisi ilmastotoimien etujoukoissa. EU:n Vihreän kehityksen ohjelmassa korostuvat ilmaston hiilineutraalisuuteen tähtäävät rahoituskohteet. Lisäksi EU:n Elvytys- ja joustavuus välineen (RRF) lisärahoitus 672 miljardia euroa on tarkoitus jakaa siten, että vähintään 37 prosenttia kansallisista investoinneista on kestävää vihreää elvytystä.

Hyvää esimerkkiä näyttää Euroopan Investointipankki (EIB), jonka johtokunta hyväksyi viime viikolla Ilmastotiekartan vuosiksi 2021-2025. Sen tarkoitus on ohjata pankin rahoituksesta triljoona euroa ilmastotoimiin ja ympäristökestäviin investointeihin vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman mukaan kaikki rahoitus noudattaa jatkossa Pariisin sopimuksen tavoitteita jo tämän vuoden lopulla.

Ajattelu hiilineutraalisuus-tavoitteen merkityksestä maapallon elämälle ja erityisesti sen uusia työpaikkoja ja teollisuutta synnyttävistä vaikutuksista on ilahduttavasti saanut useat maailman maat asettamaan tiukkoja ilmastotavoitteita, esimerkkinä Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Maailman pahin saastuttaja Kiina korostaa vuodelle 2060 asetetun hiilineutraalisuustavoitteen olevan vihreä vallankumous, mikä merkitsee isoja uuden teollisuuden ja energian investointeja.

USA:n vasta valitun presidentin Joe Bidenin tavoitteena on hiilineutraalisuus vuonna 2050. Päätös on vahva signaali elinkeinoelämälle ja vaikuttaa suoraan yritysten uuden teknologian ja energian investointihaluun. Bidenin ilmasto-ohjelma kokonaisuudessaan on kunnianhimoinen, vaikka sen ensimmäiset toimet liittyvät lähinnä edellisen presidentin päätösten kumoamiseen (Trump purki yli sata ilmastolakia). Ensimmäinen tehtävä on palauttaa USA Pariisin ilmastosopimuksen osapuoleksi, joka toteutuu ensi vuoden helmikuussa.

Suomi on saamassa EU:lta elvytysrahaa, jonka edellytyksenä on vähintään 37 prosentin käyttäminen vihreisiin toimiin. Konkretia on vielä valmistelussa ja hallitus antaa selontekonsa eduskunnalle joulukuun alussa. Toivottavasti lopullisessa ohjelmassa näkyvät erityisesti toimenpiteet, joita ympäristöministeriön Kestävä elvytys -työryhmä valmisteli.

Suomi voisi halutessaan olla edelläkävijä hiilineutraalisuustoimissa ja uusien tulevaisuuden työpaikkojen rakentaja. Tavoitteiden toteutus ei saa jäädä viherpesun asteelle. Palkansaajien kannalta onkin tärkeää, että Kestävän elvytyksen raportissa esitellyt, työntekijöiden oikeudenmukaista siirtymää koskevat ehdotukset toteutetaan. Ehdotukset ovat monipuolisia, muun muassa yhteinen tilannekuva työpaikoilla; vuoropuhelu vaikutuksista työllisyyteen ja osaamiseen; oikeudenmukaisen siirtymän suunnittelu, toimeenpano ja seuranta; alueelliset ja kansallinet strategiat; koulutuksen ja osaamisen päivittämisen merkityksen tunnistaminen.

Leila Kurki
Kirjoittaja on STTK:n asiantuntija (työelämä ja innovaatiot)

Ajankohtaista

22.1.2021

Laadukas ammattikorkeakoulutus RIAlle ykkösasia – rakennusarkkitehdeille mahdollisuus YAMK-tutkintoon

Lue
19.1.2021

Yli puolet etätyötä tekevistä kokee olevansa tehokkaampia etätyössä kuin työpaikalla

Lue
18.1.2021

STTK:n hallitus: Korona pitää talouden ja työmarkkinat epävarmuudessa pitkään

Lue
18.1.2021

Nuoret aikuiset odottavat työltä vapautta, merkityksellisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia

Lue
15.1.2021

Odotettu YTHS-uudistus tuo terveyspalvelut myös amk-opiskelijoille

Lue
15.1.2021

Finnair Technical Services irtisanoo työntekijöitä koronan varjolla – vaarantuuko puolustusvalmius?

Lue
15.1.2021

Haemme työoikeuden osaajaa Kesäduunari-infoon

Lue
14.1.2021

Uusi lakkovaroitus Suomen Kotidataan

Lue