Suomi ei saa jäädä viherpesijäksi

Kirjoittaja:

Leila Kurki

asiantuntija, työelämä ja innovaatiot

Profiili

Rahavirtojen kääntäminen pois vanhasta fossiilitaloudesta näyttää takkuiselta. Lisäksi Covid19 -pandemian aiheuttamat elvytystoimet ovat lähinnä hidastaneet hiilineutraali-investointeja. Maailman suuret taloudet, Espanjaa, Ranskaa, Britanniaa ja Saksaa lukuun ottamatta, ovat viimeisen puolen vuoden aikana kasanneet pelastuspaketteja, joilla suurimmilta osin on ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Rahaa on mennyt esimerkiksi öljyteollisuuteen ja runsaasti päästöjä tuottavalle teollisuudelle.

Kansainvälisen energiatukien vertailun perusteella Suomi osoittautuu poliittisista päätöksistään huolimatta ilmastotoimien alisuoriutujaksi. Sitran laskelmat energiaelvytyksestä asukasta kohti osoittavat, että jokainen suomalainen on maksanut tukea fossiilitalouteen runsaat 250 euroa. Kaikkiaan fossiilitalouteen ohjattujen varojen osuus on 58 prosenttia, kun vertailun eurooppalaisten maiden keskiarvo jää 50 prosenttiin – ja Ranskan ja Saksan luvut vielä senkin alle.

Suurimmat muutospaineet kansalliseen politiikkaan näyttävätkin tulevan enemmänkin Euroopasta, eikä niin, että Suomi kulkisi ilmastotoimien etujoukoissa. EU:n Vihreän kehityksen ohjelmassa korostuvat ilmaston hiilineutraalisuuteen tähtäävät rahoituskohteet. Lisäksi EU:n Elvytys- ja joustavuus välineen (RRF) lisärahoitus 672 miljardia euroa on tarkoitus jakaa siten, että vähintään 37 prosenttia kansallisista investoinneista on kestävää vihreää elvytystä.

Hyvää esimerkkiä näyttää Euroopan Investointipankki (EIB), jonka johtokunta hyväksyi viime viikolla Ilmastotiekartan vuosiksi 2021-2025. Sen tarkoitus on ohjata pankin rahoituksesta triljoona euroa ilmastotoimiin ja ympäristökestäviin investointeihin vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman mukaan kaikki rahoitus noudattaa jatkossa Pariisin sopimuksen tavoitteita jo tämän vuoden lopulla.

Ajattelu hiilineutraalisuus-tavoitteen merkityksestä maapallon elämälle ja erityisesti sen uusia työpaikkoja ja teollisuutta synnyttävistä vaikutuksista on ilahduttavasti saanut useat maailman maat asettamaan tiukkoja ilmastotavoitteita, esimerkkinä Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Maailman pahin saastuttaja Kiina korostaa vuodelle 2060 asetetun hiilineutraalisuustavoitteen olevan vihreä vallankumous, mikä merkitsee isoja uuden teollisuuden ja energian investointeja.

USA:n vasta valitun presidentin Joe Bidenin tavoitteena on hiilineutraalisuus vuonna 2050. Päätös on vahva signaali elinkeinoelämälle ja vaikuttaa suoraan yritysten uuden teknologian ja energian investointihaluun. Bidenin ilmasto-ohjelma kokonaisuudessaan on kunnianhimoinen, vaikka sen ensimmäiset toimet liittyvät lähinnä edellisen presidentin päätösten kumoamiseen (Trump purki yli sata ilmastolakia). Ensimmäinen tehtävä on palauttaa USA Pariisin ilmastosopimuksen osapuoleksi, joka toteutuu ensi vuoden helmikuussa.

Suomi on saamassa EU:lta elvytysrahaa, jonka edellytyksenä on vähintään 37 prosentin käyttäminen vihreisiin toimiin. Konkretia on vielä valmistelussa ja hallitus antaa selontekonsa eduskunnalle joulukuun alussa. Toivottavasti lopullisessa ohjelmassa näkyvät erityisesti toimenpiteet, joita ympäristöministeriön Kestävä elvytys -työryhmä valmisteli.

Suomi voisi halutessaan olla edelläkävijä hiilineutraalisuustoimissa ja uusien tulevaisuuden työpaikkojen rakentaja. Tavoitteiden toteutus ei saa jäädä viherpesun asteelle. Palkansaajien kannalta onkin tärkeää, että Kestävän elvytyksen raportissa esitellyt, työntekijöiden oikeudenmukaista siirtymää koskevat ehdotukset toteutetaan. Ehdotukset ovat monipuolisia, muun muassa yhteinen tilannekuva työpaikoilla; vuoropuhelu vaikutuksista työllisyyteen ja osaamiseen; oikeudenmukaisen siirtymän suunnittelu, toimeenpano ja seuranta; alueelliset ja kansallinet strategiat; koulutuksen ja osaamisen päivittämisen merkityksen tunnistaminen.

Leila Kurki
Kirjoittaja on STTK:n asiantuntija (työelämä ja innovaatiot)

Ajankohtaista

27.11.2020

Pelastusalan työhyvinvointi edellyttää työaikalain palauttamista ennalleen

Lue
27.11.2020

SuPerin edustajisto: Vanhustenhoidossa on noudatettava lakia

Lue
27.11.2020

Syntyvyyskö tasa-arvoasia?

Lue
26.11.2020

SuPerin edustajisto: Hoitoalan henkilöstön terveys on keskeinen tekijä koronakriisin hoidossa

Lue
25.11.2020

Von der Leyenin lupaus palkka-avoimuudesta jäi koronan jalkoihin

Lue
25.11.2020

Tehyn Rytkönen ärähtää valmiuslain käytöstä: Miksi tarjota porkkanaa, kun voi käyttää keppiä?

Lue
25.11.2020

Lakko alkoi Kotidatassa – Pro tuomitsee rikkurityövoiman käytön

Lue
25.11.2020

STTK: Luottamuksen lisääminen on vaikuttavin ilmastotoimi

Lue