Lyhennetyn työajan tuki sisällytettävissä Vihriälän yritystukimalliin


Vesa Vihriälän johtama selvitysryhmä ehdotti yritysten tukemiseen uutta mallia. Sen lähtökohtana on myöntää tukea kaavamaisesti liikevaihdon pudotuksen perusteella. Vihriälän mallissa korvataan osa yritysten kiinteistä kustannuksista, joita ei voida kompensoida leikkauksilla. Tuen ehtona on, että yritys joutuu pidättäytymään osinkojen ja tulospalkkioiden maksamisesta vuodelta 2020.

Kaavamaisuudessa on toki aina omat puutteensa, mutta viimeaikaisten kokemusten perusteella tukien harkinnanvarainen jakaminen pika-aikataululla saattaa olla vielä ongelmallisempaa. Yritysten tukeminen koronakriisin yli on joka tapauksessa tarpeen. Esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen analyysin mukaan yritysten tukemisella on merkittävä vaikutus siihen, palautuuko talous koronakriisin jälkeen ennalleen ja kuinka nopeasti.

Henkilöstökulujen huomioiminen kannustaa välttämään lomautuksia ja irtisanomisia

Vihriälän mallin erikoispiirre on, että siinä lasketaan myös henkilöstökulut kiinteiksi kuluiksi. Tämä onkin mallin suola, sillä se kannustaa välttämään lomautuksia ja irtisanomisia. Tanskassa ja Norjassa käytössä olevissa vastaavissa malleissa henkilöstökuluja ei lasketa kiinteisiin kustannuksiin.

Vaikka lomautusten ja irtisanomisisten vähentäminen on ehdottoman positiivista, puuttuu Vihriälän mallista keino jakaa lomautus- ja irtisanomistaakkaa tasaisemmin.

Vaikka lomautusten ja irtisanomisisten vähentäminen on ehdottoman positiivista, puuttuu Vihriälän mallista keino jakaa lomautus- ja irtisanomistaakkaa tasaisemmin. Ikävä kyllä Vihriälän mallikaan ei voi estää kaikkia lomautuksia ja irtisanomisia, joten olisi tärkeää kannustaa jakamaan työtä useammalle. Siten suurempi osa henkilöstöstä pysyisi töissä. Kansantaloudellisesti on järkevää ylläpitää palkansaajien työkykyä ja osaamista mahdollisimman laajasti.

Henkilöstökuluja painotettava työssäkäyvien määrällä

STTK:n ehdottama lyhennetyn työajan tuen ajatus olisi helposti sisällytettävissä Vihriälän malliin. Yksinkertaisimmillaan Vihriälän mallia voidaan muokata niin, että siinä painotetaan henkilöstökuluja sen perusteella, kuinka suuri osa työntekijöistä pysyy töissä.

Muodollisesti Vihriälän mallin kaavaan voitaisiin lisätä skaalauskerroin henkilöstön osuudelle:

Lyhennetyn työajan tukiKaavassa henkilöstömäärä2020 viittaa tuen aikana yrityksessä työskentelevien määrään ja henkilöstömäärä2019 tarkoittaa vertailuajankohtana työskentelevien määrää (esimerkiksi alkuvuosi 2020 tai sitten sama ajankohta vuodelta 2019). Jos siis työaika puolitettaisiin ja kaikki työntekijät pysyisivät töissä, tukea saisi henkilöstökuluista tuplasti siihen nähden, että yritys lomauttaisi puolet työntekijöistään ja pitäisi vain toisen puolen kokoaikaisesti töissä.

Vihriälän malli olisi karkeampi tapa tukea lyhennettyä työaikaa kuin STTK:n ehdottama, mutta mielestäni ihan toimiva. Se saavuttaisi saman tavoitteen, vaikka keinot hieman poikkeavatkin. Toisaalta Vihriälän mallin ehdotetaan olevan voimassa korkeintaan maalis-kesäkuussa, joten STTK:n lyhennetyn työajan malli on ajankohtainen myöhemmässä elpymisvaiheessakin.

Patrizio Lainà
Kirjoittaja on STTK:n pääekonomisti