Vastauksia palvelusetelin kritiikkiin

Ennen vappua julkaistu esitys 200 €:n palveluseteleistä on herättänyt varsinkin Twitterissä runsaasti keskustelua ja tuohtumusta. Koska kaikki kritiikki ja palaute otetaan avosylin vastaan, STTK:lla päätettiin kirjoittaa Q&A tyypillisimpiin kritiikkeihin.

Aiheen kiinnostavuutta on lisännyt opetusministeri Li Anderssonin vappupuheessaan mainitsema 100 euron elvytysseteli. Vaikka opetusministerin esitys eroaa STTK:n näkemyksistä, lienee paikallaan pieni julkinen kiitos hänelle.

Alle on kerätty sosiaalisen median kautta yleisimpiä kritiikkejä palveluseteliä kohtaan ja pyritty vastaamaan niihin. Selkeitä väärinkäsityksiä sisältäneet kritiikit on jätetty tällä erää pois.  Linkki alkuperäiseen palveluseteliblogiin on tässä,

Palveluseteli kohdistuu myös rikkaille

Palvelusetelin tarkoituksena on elvyttää palvelualojen työllisyys ja toiminta. Ei siis toimia köyhäinapuna tai pelkästään tuloeroja kaventavana toimena. Universalismin lisäksi kaikille jaettavaa seteliä voidaan perustella siten, että kulutusvaikutus kohdistuu tasaisemmin eri hintaluokkien ja tyylien palveluihin. Palveluseteli toimisi siten palvelualoja elvyttävänä keinona paremmin kuin esimerkiksi Business Finlandin vastikkeettomat avustukset, jotka ovat kohdistuneet heikosti.

Palveluseteli syrjäyttää sitä palveluiden kysyntää, joka toteutuisi muutenkin

Osittain kyllä, mutta vain vähän. Ylimääräinen ”raha” tai tässä tapauksessa palveluseteli aiheuttaa kysynnän kasvun, joka tällä kertaa ohjataan yksityisille palvelualoille. Varsinkin pieni- ja keskituloisilla palveluihin yhteensä käytetty raha tulee olemaan korkeampi, kuin mitä se ilman palveluseteliä olisi. Olisi siis epärealistista ajatella, että 200€:n palveluseteli vähentäisi 200€:llä muuta kulutusta.

Palvelusetelin käyttö kohdistuu myös niihin palveluyrityksiin, jotka eivät ole talousahdingossa

Osittain totta. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista kohdistaa tukitoimia nimenomaan sellaisiin yrityksiin, jotka ovat konkurssikypsiä. Perinteinen luova tuho toimii palvelualoillakin. Palvelusetelin käytöstä voidaan sulkea ulos ne palvelut, jotka eivät ole kärsineet koronasta lainkaan, kuten verkkokaupat ja ruokakaupat.

Valtio voi tukea kulutusta veronkevennyksillä – palveluseteliä ei tarvita

Osittain totta. Palveluseteli on kuitenkin esimerkiksi veronalennusta tehokkaampi keino palvelualojen elvyttämiseen, koska se kohdistuu nimenomaan palvelualoihin. Vaikutus on näin toimien suurempi. Veronkevennyksenä annettu elvytys olisi haulikkoammuntaa.

Antti Koskela, STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue
21.9.2022

SuPerin Paavola: Valtion on tuettava myös lähihoitajien osaamisen varmistamista ja korvattava työelämässä oppimisen kustannukset työpaikoille

Lue
20.9.2022

SuPerin Paavola: Pakkolaki ei poista hoitajapulaa mutta teki päättäjille selväksi miten tärkeää työtä hoitajat tekevät

Lue