Vastauksia palvelusetelin kritiikkiin

Kirjoittaja:

Antti Koskela

ekonomisti

Profiili

Ennen vappua julkaistu esitys 200 €:n palveluseteleistä on herättänyt varsinkin Twitterissä runsaasti keskustelua ja tuohtumusta. Koska kaikki kritiikki ja palaute otetaan avosylin vastaan, STTK:lla päätettiin kirjoittaa Q&A tyypillisimpiin kritiikkeihin.

Aiheen kiinnostavuutta on lisännyt opetusministeri Li Anderssonin vappupuheessaan mainitsema 100 euron elvytysseteli. Vaikka opetusministerin esitys eroaa STTK:n näkemyksistä, lienee paikallaan pieni julkinen kiitos hänelle.

Alle on kerätty sosiaalisen median kautta yleisimpiä kritiikkejä palveluseteliä kohtaan ja pyritty vastaamaan niihin. Selkeitä väärinkäsityksiä sisältäneet kritiikit on jätetty tällä erää pois.  Linkki alkuperäiseen palveluseteliblogiin on tässä,

Palveluseteli kohdistuu myös rikkaille

Palvelusetelin tarkoituksena on elvyttää palvelualojen työllisyys ja toiminta. Ei siis toimia köyhäinapuna tai pelkästään tuloeroja kaventavana toimena. Universalismin lisäksi kaikille jaettavaa seteliä voidaan perustella siten, että kulutusvaikutus kohdistuu tasaisemmin eri hintaluokkien ja tyylien palveluihin. Palveluseteli toimisi siten palvelualoja elvyttävänä keinona paremmin kuin esimerkiksi Business Finlandin vastikkeettomat avustukset, jotka ovat kohdistuneet heikosti.

Palveluseteli syrjäyttää sitä palveluiden kysyntää, joka toteutuisi muutenkin

Osittain kyllä, mutta vain vähän. Ylimääräinen ”raha” tai tässä tapauksessa palveluseteli aiheuttaa kysynnän kasvun, joka tällä kertaa ohjataan yksityisille palvelualoille. Varsinkin pieni- ja keskituloisilla palveluihin yhteensä käytetty raha tulee olemaan korkeampi, kuin mitä se ilman palveluseteliä olisi. Olisi siis epärealistista ajatella, että 200€:n palveluseteli vähentäisi 200€:llä muuta kulutusta.

Palvelusetelin käyttö kohdistuu myös niihin palveluyrityksiin, jotka eivät ole talousahdingossa

Osittain totta. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista kohdistaa tukitoimia nimenomaan sellaisiin yrityksiin, jotka ovat konkurssikypsiä. Perinteinen luova tuho toimii palvelualoillakin. Palvelusetelin käytöstä voidaan sulkea ulos ne palvelut, jotka eivät ole kärsineet koronasta lainkaan, kuten verkkokaupat ja ruokakaupat.

Valtio voi tukea kulutusta veronkevennyksillä – palveluseteliä ei tarvita

Osittain totta. Palveluseteli on kuitenkin esimerkiksi veronalennusta tehokkaampi keino palvelualojen elvyttämiseen, koska se kohdistuu nimenomaan palvelualoihin. Vaikutus on näin toimien suurempi. Veronkevennyksenä annettu elvytys olisi haulikkoammuntaa.

 

Antti Koskela, STTK:n ekonomisti

 

Ajankohtaista

27.11.2020

Pelastusalan työhyvinvointi edellyttää työaikalain palauttamista ennalleen

Lue
27.11.2020

SuPerin edustajisto: Vanhustenhoidossa on noudatettava lakia

Lue
27.11.2020

Syntyvyyskö tasa-arvoasia?

Lue
26.11.2020

SuPerin edustajisto: Hoitoalan henkilöstön terveys on keskeinen tekijä koronakriisin hoidossa

Lue
25.11.2020

Von der Leyenin lupaus palkka-avoimuudesta jäi koronan jalkoihin

Lue
25.11.2020

Tehyn Rytkönen ärähtää valmiuslain käytöstä: Miksi tarjota porkkanaa, kun voi käyttää keppiä?

Lue
25.11.2020

Lakko alkoi Kotidatassa – Pro tuomitsee rikkurityövoiman käytön

Lue
25.11.2020

STTK: Luottamuksen lisääminen on vaikuttavin ilmastotoimi

Lue