Maan hallitus on jakanut melko avokätisesti miljardeittain erilaisia tukia yrityksille koronaepidemian aiheuttamassa taloudellisessa kriisissä. Yritysten työvoimakustannuksia on helpotettu merkittävästi määräaikaisten työlainsäädäntömuutosten ja työeläkemaksujen tilapäisen alentamisen myötä. Oikein kohdennetut tuet ahdingossa oleville yrityksille ovat haastavassa tilanteessa ehdottomasti tarpeellisia, sillä konkurssien välttäminen ja työpaikkojen säilyminen ovat myös palkansaajien etu.
Kovin vähän hallitus – tai media – ovat silti kiinnostuneita palkansaajista ja heidän kurjistuneesta asemastaan tässä tilanteessa. Yt-neuvotteluiden piirissä on tällä hetkellä noin 467 000 ja lomautettuna noin 163 000 työntekijää. Työttömyysturvaan on tehty tilapäisiä parannuksia, joilla lomautettujen ja työttömien äkillistä toimeentulo-ongelmaa on pyritty helpottamaan. Työttömyyskassojen ja Kelan hakemusten määrä on kasvanut moninkertaiseksi, joten prosesseja on pyritty sujuvoittamaan.
Samalla kun toinen puoli palkansaajista pelkää työpaikkansa säilymisen ja toimeentulonsa puolesta, toinen puoli on työstä aiheutuvan henkisen jaksamisensa äärirajoilla.
Silti moni lomautettu ja työtön kamppailee päivittäin, että käytettävissä oleva raha riittäisi edes välttämättömiin menoihin saati, että se riittäisi kulutukseen, jolla olisi taloutta ja elinkeinoelämää piristävä vaikutus.
Samalla kun toinen puoli palkansaajista pelkää työpaikkansa säilymisen ja toimeentulonsa puolesta, toinen puoli on työstä aiheutuvan henkisen jaksamisensa äärirajoilla. Joka päivä ympäri vuorokauden kymmenet tuhannet palkansaajat työskentelevät terveydelle ja turvallisuudelle vaaraa aiheuttavissa olosuhteissa ilman riittäviä suojavarusteita niin sairaaloissa, hoitolaitoksissa, ensihoitotehtävissä, kaupoissa, tehtaissa, rakennuksilla…
STTK:n huhtikuussa teettämän luottamusmieskyselyn perusteella esiin nousi erityisesti huoli henkilöstön jaksamisesta sekä pelko ja epävarmuus tulevasta niin terveyden kuin työpaikan säilymisen ja toimeentulon suhteen. Tieto työnantajan suunnittelemista toimenpiteistä ei kulje läheskään kaikilla työpaikoilla, päätökset tiedotetaan valmiina eikä henkilöstön edustajia tai henkilöstöä ole monilla työpaikoilla millään tavalla otettu mukaan suunnittelemaan eri vaihtoehtoja kriisistä selviytymiseen.
Suomi ja työpaikat tarvitsevat myös osaavia, työkykyisiä ja henkisesti hyvinvoivia työntekijöitä.
STTK on esittänyt useita toimenpiteitä, jotka tulisi ottaa huomioon koronakriisistä selviytymiseksi. Yhteiskunta ei nouse jaloilleen pelkkien yritystukien avulla. Suomi ja työpaikat tarvitsevat myös osaavia, työkykyisiä ja henkisesti hyvinvoivia työntekijöitä. Työntekijöiden asemaa, toimeentuloa ja työehtoja heikentämällä emme ainakaan selviä tästä kriisistä.
Koronaepidemian vuoksi ei ole perusteltua eikä tarpeen tehdä mitään pysyviä muutoksia työlainsäädäntöön tai työttömyysturvaan palkansaajan asemaa heikentäen. Koronan aiheuttaman epävarmuuden ja lisääntyvien toimeentulo- sekä sosiaalisten ongelmien vuoksi sen sijaan on välttämätöntä tehdä ratkaisuja, joilla turvataan ihmisten toimeentulo, työkyky ja hyvinvointi. Kriisi päättyy aikanaan, jolloin nämä ovat myös yrityksille kilpailuvaltti. Työntekijöiden asemasta ja työelämän laadusta toivoisi myös hallituksen ja median kiinnostuvan.
Katarina Murto
Kirjoittaja on STTK:n johtaja
Lue myös:
Ulosoton nykyinen suojaosuus on kannustinloukku
Työajan lyhentäminen – vaihtoehto irtisanomisille ja lomautuksille
Työmarkkinajärjestöjen esityksellä pelastetaan yrityksiä ja työpaikkoja