Koronaviruksen aiheuttamien yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä on työ- ja elinkeinoministeriön viimeisimpien tietojen mukaan vajaa 450 000 henkilöä. Se on noin 20 prosenttia kaikista palkansaajista Suomessa. Lomautettuja on noin 160 000. Yhteistoimintalakia sovelletaan ainoastaan vähintään 20 henkilön yrityksissä, joten yt-neuvottelujen piirissä eivät ole mukana sitä pienemmät yritykset.
Massiiviset lomautukset ja irtisanomiset aiheuttavat monille taloudellisen ahdingon. Toimeentulo on turvattava myös niissä tilanteissa, kun ihmiset joutuvat lomautetuiksi tai irtisanotuiksi. Tämä tarkoittaa, että työttömyys- ja muiden sosiaalietuuksien maksatuksen mahdollisimman joutuisa käsittely ja Kelan ja työttömyyskassojen toiminta on turvattava.
Koronaviruksen keskipitkän tai pidemmän aikavälin vaikutuksia työllisyyteen ja ihmisten toimeentuloon on vaikea ennakoida, koska erilaisten rajoitusten kestoa ja vaikutuksia elinkeinotoimintaan ei vielä tiedetä. On kuitenkin välttämätöntä, että talouden rattaat saadaan edes vaiheittain yhteiskunnassa pyörimään välittömästi, kun se vain on ihmisten terveyden kannalta turvallista.
Koronasta ei silti selvitä ilman lukuisten ihmisten toimeentulo-ongelmia. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa ulosottovelallisia oli Suomessa 258 000. Yhteenlaskettu ulosottovelka oli 5,6 miljardia. Koko vuoden 2019 aikana ulosottovelallisia oli 561 800. Luonnollisia henkilöitä näistä oli 93 prosenttia, ja keskimääräinen velka heillä oli 21 310 euroa. Ulosotossa oli siis jo ennen koronaa viime vuonna yli puoli miljoonaa ihmistä. Todennäköisesti korona lisää määrää entisestään, vaikka muuta toivoisi.
Palkasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti kolmasosa. Ulosmittaamatta on jätettävä suojaosuus, jonka suuruus on 678,90 euroa, jos velallisella ei ole elatuksen varassa olevia. Palkan ulosmittaus on porrasteinen ja riippuu suojaosuuden ylittävän palkan määrästä.
Lähtökohta on tietysti oltava, että velat on maksettava. Nopea velan maksaminen on myös velallisen etu. Ulosoton suojaosuuden tasolla on kuitenkin merkitystä työn vastaanottamisen kannusteisiin. Työllistymisen pitäisi olla velallisen ja yhteiskunnan etu niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti ajateltuna.Ulosoton vaikutusta työnteon kannustimiin voidaan arvioida eri laskelmin. Korotetun suojaosuuden vaikutus erityisesti osittaisen tai matalapalkkaisen työnteon vastaanottamiseen olisi kannattavampaa kuin nykytasolla. Työllisyyden kasvusta olisi hyötyä myös julkiselle taloudelle.
Suojaosuuden korottamisella voisi olla negatiivisiakin vaikutuksia muun muassa velallisen maksuhalukkuuteen tai velan maksun myöhentymiseen. Toisaalta työelämästä syrjäytymisellä voi olla huomattavasti isompia negatiivisia vaikutuksia niin yksilölle kuin kansantaloudelle. Pitkittynyt työttömyys ja taloudellinen ahdinko voivat aiheuttaa kasautuvia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.
Jotta mahdollisimman moni ulosottovelallinen pääsee työelämään ja pysyy siellä ja jotta työn vastaanottaminen olisi kannustavampaa kuin nykyisin, ulosoton suojaosuutta tulisi korottaa nykytasosta esimerkiksi noin 900 euroon.
Katarina Murto
Kirjoittaja on STTK:n johtaja
Kuviot: Oikeusministeriö, Ulosottoon liittyvien työllistymisen kannustinloukkujen purkaminen
Laskelmat: Pääekonomisti Patrizio Lainà