Koronakriisin ratkaisuun tarvitaan Euroopassa yhteinen tahto

Kirjoittaja:

Maria Häggman

kansainvälisten asioiden päällikkö

Profiili
Euroopan Unioni

Kaikissa Euroopan maissa päättäjät keskustelevat tällä hetkellä siitä, miten koronakriisiä hillitään, miten siitä päästään ulos ja miten talouden rattaat saadaan uudelleen käyntiin. Kaikki riippuu taudin kehityksestä, mutta tarve strategialle ja aikataululle sulkutoimien purkamiseksi tarvitaan sekä kansallisesti jäsenmaissa että yhteisesti EU:ssa.

Unionin johtajat kokoontuivat 23.4. neljättä kertaa sopimaan toimista koronakriisin torjumiseksi. Kokouksessa hyväksyttiin valtiovarainministerien viime viikolla sopima rahoituspaketti, joka muodostuu kolmesta osasta. Euroopan vakausmekanismin lainoista terveydenhuoltokulujen kattamiseksi, investointipankin 200 miljardin euron yritystakauksista ja sadan miljardin euron työttömyysvakuusrahastosto SURE:sta, jolla tuetaan työajan lyhennystoimia jäsenmaissa.

Sopu kokouksessa löytyi myös siitä, että luodaan elpymissuunnitelma ja elpymisrahasto, joka kytketään EU:n budjettiin ja monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituksen muoto on edelleen auki ja komissiolle annettiin tehtäväksi luoda siitä konkreettinen esitys valtionpäämiesten seuraavaan tapaamiseen 6.5. mennessä.

Yhteisvastuun osuus ja rahaston rahoitusperiaatteet ovat edelleen sopimatta

Yhteisvastuun osuus ja rahaston rahoitusperiaatteet ovat edelleen sopimatta. Keskustelu jakaa Euroopan maita. Pohjoisen Euroopan maat ovat esittäneet ratkaisuksi edullista lainoitusta, kun taas etelän maat, joihin kriisi on iskenyt ankarammin, puhuvat suorista tuista ja lisätystä yhteisvastuusta. Saksa, joka on ollut kovan budjettikurin edustaja ja pitänyt tiukkaa linjaa monivuotisen budjettikehyksen neuvotteluissa, on ilmaissut, että on valmis tässä tilanteessa nostamaan budjettiosuuttaan. Italiassa vuorostaan pettymys unioniin ja solidaarisuuden puuttumiseen on johtanut jopa spekulaatioon maan EU-erosta.

Pohjoisen Euroopan maat ovat esittäneet ratkaisuksi edullista lainoitusta, kun taas etelän maat puhuvat suorista tuista ja lisätystä yhteisvastuusta.

Eilisen kokouksen jälkeen Italian pääministeri Giuseppe Conte ilmaisi kokouksen lopputuleman olevan edistysaskel. Pientä lähentymistä asiassa on polarisoituneesta tilanteesta huolimatta siis tapahtunut. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on korostanut, että on välttämätöntä löytää tasapaino lainojen ja tukien välillä. Ratkaisun esittäminen on nyt komission käsissä.

Aikaisemmin päämiehet ovat myös linjanneet yhteisestä koordinoidusta poistumisstrategiasta ja kattavan elvytyssuunnitelman tarpeesta. Viime viikolla von der Leyen esittelikin tiekartan koronarajoitusten poistamiseen. Painopiste on vaiheittaisessa koordinoidussa siirtymisessä takaisin normaalitoimintaan.

Euroopan sisämarkkinat ja niiden toimiminen varmistettava

Tärkeää Euroopan elpymisessä on varmistaa sisämarkkinat ja niiden toimiminen. Tämä on ehdotonta Suomen kaltaiselle pienelle, avoimelle ja ulkomaankaupasta riippuvaiselle maalle. Toinen merkittävä toimenpide on laajan investointistrategian luominen, jotta talousalue pääsee nopeasti takaisin kasvu-uralle ja saadaan luotua uusia työpaikkoja. Kestävän kasvun varmistamiseksi on myös pidettävä huolta, että uudelleenrakentaminen tehdään sosiaalisesti kestävällä tavalla ja sosiaalista Eurooppaa vahvistamalla. Myös ilmastotavoitteiden on oltava elpymissuunnitelmassa keskeisiä – osana niitä säälliset työpaikat ja oikeudenmukainen siirtymä. 

Ilmastotavoitteiden on oltava elpymissuunnitelmassa keskeisiä – osana niitä säälliset työpaikat ja oikeudenmukainen siirtymä. 

Euroopan kansalaisten ja palkansaajien näkökulmasta huoli siitä, että sosiaalisen Euroopan kehittäminen jää jalkoihin ja talouden kurjistuspolitikka saa uutta tulta alleen, on suuri. Talouskriisin jälkeen 2008 EU:n tiukan talouspolitiikan seurauksena populismi ja ääriliikkeet ovat saaneet jalansijaa Euroopassa. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että ne toimenpiteet, joista nyt sovitaan, eivät entisestään eriarvoista kansalaisia ja sitä kautta heikennä uskoa demokraattiseen järjestelmään ja Euroopan Unioniin. Kriisistä ulos pääsemme vain yhteisellä koordinoidulla strategialla ja kunnianhimoisella uudelleenrakentamisohjelmalla, jolla turvataan eurooppalaiset työpaikat, yritykset ja ihmisten toimeentulo.

Talouskriisin jälkeen 2008 EU:n tiukan talouspolitiikan seurauksena populismi ja ääriliikkeet ovat saaneet jalansijaa Euroopassa.

Kun koronakriisi maaliskuussa alkoi ja lähti nopeasti leviämään Euroopassa, yhteiset toimet jäivät laajalti puuttumaan. Jäsenmaat keskittyivät kriisin ratkaisuun kansallisesti. EU-toimiin ja koordinaatioon herättiin myöhään ja solidaarisuuden puute oli ilmeinen. Onnistuneessa poistumis- ja elvytysstrategioissa yhteistyö tulee olemaan välttämätöntä.

Tarvitsemme kansallisia ja yhteisiä toimia kriisin ratkaisemiseksi, tilanteen normalisoimiseksi ja sisämarkkinoiden palauttamiseksi. EU:n toimivallassa on purkamistoimenpiteiden osalta tulliliitto, kilpailusäännöt, rahapolitiikka ja kauppa. Terveyden ja turvallisuuden osalta unionilla on vain osittaista, pääosin koordinoivaa ja yhteensovittavaa roolia – Moniulotteinen ongelmakuva ja edelleen pitkälti tuntematon virus vaativat nyt toimia kaikilla tahoilla ja entistä enemmän yhteistyötä, koordinaatiota ja solidaarisuutta EU:ssa. Virus ei tunne rajoja – elpyminen ja paluu kasvu-uralle sujuu parhaiten yhdessä.

Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.

***

EU-komissio julkaisi tiekartan koronarajoitusten poistamiseen

EU-komission poliittinen ohjelma vaihtui koronakriisin hallinnaksi

Oppia Ruotsista työajan lyhentämisessä?

Ajankohtaista

5.5.2021

Ammattiliitto Pro ja Ammattiyhdistys Nousu askeleen lähempänä yhdistymistä

Lue
5.5.2021

STTK: Koulutusjärjestelmä avainroolissa nuorten työelämävalmiuksien kehittämisessä

Lue
5.5.2021

STTK mukaan tutkimaan nuorten elämää ja asemaa

Lue
4.5.2021

Tehyn ekonomisti Ralf Sund kyseenalaistaa ”rakenteellisen alijäämän”

Lue
4.5.2021

Koronapandemialla selvä vaikutus tehyläisten kesälomiin – ”Palautuminen nyt erityisen tärkeää”

Lue
3.5.2021

Tehy kehysriihestä: Viestimme kuultiin, sote-sektorilta ei leikata

Lue
3.5.2021

Maksuton Kesäduunari-info palvelee jälleen kesätyöntekijöitä ja työnantajia

Lue
30.4.2021

Vastakkainasettelun aika on täällä taas

Lue