Vihreä talous rakentuu luottamukselle – tai sitten ei

Kirjoittaja:

Leila Kurki

asiantuntija, työelämä ja innovaatiot

Profiili
tehdas

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan vihreään talouteen siirtyminen edellyttää päästöjen huomattavaa vähentämistä, huippututkimukseen ja innovointiin investoimista ja Euroopan luonnonympäristön säilyttämistä. Suomen hallituksen ilmastotiekartta  vastaa tähän hyvin.

Työelämän näkökulmasta ilmastonmuutoksen torjunta näkyy konkreettisimmin esimerkiksi uusina tuotantotapoina, energiaratkaisuina tai kierrätettävinä materiaaleina. Työpaikoilla tarvitaan uusia toimintatapoja ja osaamista lähivuosina, ja näihin olisi investoitava muun innovoinnin ohella. Muutoin tavoite hiilineutraalisuudesta voidaan unohtaa, sillä jos luottamusta hiilineutraaliin maailmaan ei onnistuta luomaan, myös luottamus toimenpiteisiin katoaa.

”Ketään ei jätetä jälkeen”

Vihreän kehityksen ohjelmaa markkinoidaan EU:n uutena kestävänä kasvustrategiana, jota tuetaan investoinneilla vihreään teknologiaan, kestäviin ratkaisuihin ja uuteen yritystoimintaan. Kansalaiset ja sidosryhmät halutaan mukaan toimenpiteisiin. Kuten slogan kuuluu: ”Ketään ei jätetä jälkeen”.
Käytännössä ohjelma on yhä pitkälle aikataulutettu luettelo siitä, mitä lainsäädäntöä EU:n komissio aikoo tulevina vuosina esittää. Lainsäädäntöä uudistetaan tai päivitetään lähes kaikilla sektoreilla.
Ohjelmassa mainitaan oikeudenmukainen siirtymä ja osaaminen. Ilmastopoliittisilla toimilla pitäisi edistää uusien työpaikkojen ja elinkeinojen syntymistä ja vanhojen uudistamista. Toimenpiteiden olisi ehdottomasti tuettava eri alojen työntekijöiden siirtymää uudenlaiseen tuotantoon ja palveluihin kattavan muutosturvan keinoin.

Tarvittaisiin siis erilaisia osaamispaketteja osana työtä, henkilöstökoulutusta ja muodollista koulutusta. Muutoin ilmastotavoitteet karkaavat. Konkreettisia esityksiä ei kuitenkaan tähän löydy. Myös Suomen hallituksen toimenpiteistä puuttuvat oikeudenmukaisen siirtymän konkreettiset suunnitelmat. On todennäköistä, että kansalaiset eivät koe kaikkia EU:n ja hallituksen ohjelmissa esitettyjä ilmastotoimia reiluina.

Rahoituksella vauhtia

Vihreän kehityksen ohjelmalle on kaavailtu arviolta yli tuhannen miljardin euron pottia seitsemän seuraava vuoden ajalle. Sillä pitäisi tukea kestävää eurooppalaista kasvua, innovaatioita ja ilmastonmuutoksen vastaisia Green Deal -toimia. Raha on tarkoitettu toimiin, jotka eivät synny ilman tukea.

Komission Green Deal ehdotuksessa oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseksi esitetään omaa rahastoa (Just Transition Fund JTF). Vuosille 2021 – 2027 rahaa on herunut vaivaiset sata miljardia, eli noin 14 miljoonaa per vuosi.<

Rahoitus olisi pääasiassa avustuksia tietyille, fossiilisia päästöjä tuottaville alueille. Suomessa tämä koskisi vain hiili-intensiivisten alueiden teollisuuslaitosten kasvihuonepäästöjä ja työllisyyttä tiettyjen alueiden teollisuudessa sekä turpeen tuotantoa. Mittakaavaltaan isommat siirtymätarpeet muilla aloilla ja alueilla jäisivät ulkopuolelle.

Jäsenmaiden sosiaalinen ja taloudellinen tilanne heikkenee lähivuosina , jos oikeudenmukaisen siirtymän toimilla on heikko tai erittäin rajattu vaikuttavuus työntekijöiden tulevaisuuteen, investoinnit hankkeisiin ovat vaatimattomia tai JTF-rahaston alue- ja sektorirajaus tehdään liian jyrkäksi. Tällöin asetettuja päästötavoitteita vuodelle 2050 tai Suomen hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2035 ei ole mahdollista toteuttaa.

Ilmastonmuutoksen toimenpiteet voivat olla seurauksiltaan kielteisiä ja kalliita ja vaarantaa yhteiskuntarauhan. Tähän asiaan tarttui myös Suomen ilmastopaneeli, jonka mukaan hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelu voi johtaa suuria hiilipäästöjä aiheuttavien yksiköiden alasajoon. Tällöin valtion tulisi kompensoida alueellisten ja sektorikohtaisten työpaikkojen menetyksien haittoja työntekijöille koulutuksella ja osallistamalla heitä muutosten suunnitteluun.

Sopeutumistoimenpiteiden hinta nousee koko ajan, erityisesti jos niitä lykätään pitkälle. Siksi EU:n ja Suomen hallituksen kannattaa jo taloudellisistakin syistä tukea luottamuksen rakentamista ja aitoa vuoropuhelua ilmastotoimista.

Suomi edelläkävijä?

Espanjasta  löytyy hyvä esimerkki siitä, miten oikeudenmukainen siirtymä toteutetaan. Hallitus ja ammattiyhdistysliike sopivat vuonna 2018 kompensoivansa hiilikaivosten sulkemisen vaikutuksia julkisilla investoinneilla, tarjoamalla uudelleenkoulutusta ja mahdollistamalla kaivostyöläisille varhennettu eläke. Kompensaatiota varten perustettiin 250 miljoonan euron rahasto. Samalla Espanjan hallitus kevensi aurinkoenergian verotusta, ja antoi esityksen ilmastoinvestointiohjelmasta, johon panostettaisiin 47 miljardia euroa julkista rahaa kymmenen vuoden aikana.

Suomen hallituksen ilmastotiekartassa lanseerattiin uusi ilmastorahasto, joka sijoitetaan Valtion sijoitus- ja kehitysyhtiön Vaken yhteyteen. Rahasto edistäisi sadoilla miljoonilla euroilla ilmastonmuutoksen torjuntaa ja digitalisaatiota sekä teollisuuden vähähiilisyystoimia. Rahaston toimintaan sopisi hyvin oikeudenmukaisen siirtymän ohjelmien suunnittelu ja toteuttamisen tuki. Rahasto on valmisteilla huhtikuun kehysriiheen.

Leila Kurki
asiantuntija , työelämä ja innovaatiot

STTK:n ilmastolinjaus  ja sen työelämää koskevat esitykset  sisältävät useita ehdotuksia hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi. Linjauksen lähtökohtana on työelämän reilu siirtymä kestävään työhön.

Ajankohtaista

29.11.2021

Jukka Ala-Outinen Vuoden rialainen 2021

Lue
29.11.2021

Töissä tai perhevapaalla – irti mustavalkoisesta ajattelusta

Lue
29.11.2021

Ammattiliitto Pro: Osa työnantajista tavoittelee aikamatkaa menneisyyteen

Lue
29.11.2021

Ammattiliitto Jyty järjestää suuren ulosmarssin Turussa – mielenilmaus kaupungintalolla

Lue
26.11.2021

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2022

Lue
26.11.2021

Kaupungistuminen ei pysähdy

Lue
25.11.2021

Jytyn liittovaltuusto: Uusien hyvinvointialueiden palkat harmonisoitava kärkipalkkoihin

Lue
25.11.2021

Pelastustoimen alimitoitettu rahoitus ja henkilöstöpula vaativat välittömiä toimia

Lue