Vauvat, vaarit ja Suomen hyvinvointi

Väestön ikääntyminen voi johtua kolmesta syystä: syntyvyyden laskusta, eliniän pitenemisestä tai nuorten maastamuutosta. Kahteen ensimmäiseen, Suomessa tärkeään, syyhyn suhtaudutaan ristiriitaisesti. Väestön kasvun rajoittaminen on tärkeä maailmanlaajuinen tavoite, mutta Suomessa – niin kuin monessa muussakin Euroopan maassa – huolenamme on syntyvyyden lasku.
Ikäihmisten määrän kasvua pidetään usein ongelmana, mutta ennenaikaisen kuolleisuuden väheneminen on vuosikymmeniä ollut yhteiskuntapolitiikan keskeinen tavoite. Sika harva tahtoisi itse kuolla parhaassa keski-iässä.

Väestön ikääntyminen on monimuotoinen ilmiö. Eläkeikäisten – yli 65-vuotiaiden – määrä ja suhteellinen osuus koko väestöstä on kasvanut nopeasti ja ihan erityisen nopeasti viime vuosina, kun suuret ikäluokat ovat ehtineet kypsän ikään. Lähivuosina 65-75-vuotiaiden määrän kasvu kuitenkin taittuu, kun taas vanhemmat ryhmät jatkavat kasvuaan.

Ikäihmiset ovat aktiivisempia kuin ennen

Uusi, ennennäkemätön ilmiö Suomessa ja koko maailmassa on muutama vuosikymmen sitten alkanut vanhuusiän piteneminen ja hyvin vanhojen ihmisten määrän kasvu. Yhä useampi suomalainen elää 80- ja 90-vuotiaaksi ja nyt 80 vuotta täyttävillä on vielä edessään useampia elinvuosia kuin saman ikäisillä 10 tai 30 vuotta sitten. Satavuotiaidenkin määrä kasvaa.

Väestön ikääntymisen vaikutukset yhteiskuntaan riippuvat paljolti yhteiskunnan omista päätöksistä.

Ikäihmiset ovat aktiivisempia ja koulutetumpia kuin ennen ja ”nuorten vanhojen”, alle 75-vuotiaiden, terveys ja toimintakyky ovat parempia kuin aiemmilla sukupolvilla. Suuri enemmistö kaikista yli 75-vuotiaista elää itsenäistä, aktiivista elämää ja yli 90-vuotiaistakin enemmistö asuu omassa kodissaan.

Syntyvyys SuomessaEliniän piteneminen muuttaa perheitä ja sosiaalisia suhteita. Yhä useammassa perheessä on 4-5 sukupolvea. Lapsenlapset saavat pitää isovanhempansa aikuisikään saakka. Sisarussuhteet pitenevät. Ja vaikka julkisuus on sakeanaan juttuja julkkisten parinvaihdosta, todellisuudessa avioliitot kestävät pidempään kuin koskaan aikaisemmin.

Väestön ikääntymisen vaikutukset yhteiskuntaan riippuvat paljolti yhteiskunnan omista päätöksistä. Mitä suurempi osuus suomalaisista on ikääntyneitä, sitä enemmän Suomen hyvinvointi merkitsee ikääntyneiden hyvinvointia ja sitä suurempi on myös ikääntyneiden oma panos hyvinvoinnin ylläpitoon.

Pelottelu huoltosuhteella osin vinksahtanutta

Pelottelu huoltosuhteen heikkenemisellä – siis yli 65-vuotiaiden määrän kasvulla suhteessa 15-64-vuotiaiden määrään – on osittain aika vinksahtanutta. Yhä useammat yli 65-vuotiaat ovat töissä omasta halustaan ja siksi että eläkeikärajat nousevat. Vielä useammat olisivat, jos työelämän ikäsyrjintä saataisiin loppumaan. Omaishoidon rahallinen arvo lasketaan miljardeina ja suuren osan siitä tekevät eläkeikäiset. Suomen teattereita, konserttisaleja ja kotimaanmatkailua pyöritetään pitkälti eläkeikäisten rahoilla.

Kun eliniän piteneminen kasvattaa ikääntyneiden määrää, yhteiskunnan kannattaa pelottelun ja valituksen sijasta nähdä, millaisia ovat pidemmän elämän tuomat mahdollisuudet ja miten yhteiskuntaelämä järjestetään vastaamaan olemassa olevan väestön tarpeita. Miten edistetään toimintakyvyn säilymistä mahdollisimman pitkään? Miten rakennetaan kylät, kaupungit ja palvelut siten, että myös huonommin liikkuva ja hitaammin järkeilevä voi hoitaa asiansa itsenäisesti? Miten karsitaan ikäsyrjintä ja iän mukainen ihmisten erottelu sieltä, missä sille ei ole perusteita? Miten poistetaan esteet sen tieltä, että ikääntyneet voivat olla aktiivisia toimijoita yhteiskunnan kaikilla tasoilla?

Yhteiskunnan kannattaa pelottelun ja valituksen sijasta nähdä, millaisia ovat pidemmän elämän tuomat mahdollisuudet ja miten yhteiskuntaelämä järjestetään vastaamaan väestön tarpeita.

Entä hoiva ja palvelut, kysyy moni lukija tässä kohtaa. Kuinkas niistä selvitään? On hyvä muistaa, että ikääntyneiden palveluita, siis kotihoitoa tai ympärivuorokautista hoivaa, tarvitsee vain vähäinen osa ikäihmisistä kerrallaan – lähinnä pitkän elämän viimeisinä kuukausina tai vuosina. Hyvä hoiva kyetään myös maksamaan, jos haluamme.

Suomi käyttää ikäihmisten palveluihin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna melkein kolmanneksen vähemmän varoja kuin muut Pohjoismaat. Hoitajiakin riittänee, jos työolot ja palkka ovat kunnolliset – ja jos toivottaisimme nykyistä lämpimämmin tervetulleiksi Suomeen muualta muuttavia.

Marja Jylhä, Kirjoittaja on Tampereen yliopiston gerontologian professori

***

STTK:n kysely: Taloudelliset syyt Suomen alhaisen syntyvyyden taustalla

Syntyvyys ilmastokriisin aikakaudella

Kuka uskaltaa haaveilla lapsiperheestä?

Population ageing mismatches lives and Finnish society

Ajankohtaista

29.9.2020

Yritysten yhteenlasketut voitot yhä ennätystasolla

Lue
28.9.2020

SuPerin Paavola: Uusi tehtävänjako vanhustenhoidossa tulee voimaan heti – asiakas tulee hoidon keskiöön

Lue
28.9.2020

Jyty: Oulun koulusihteerien työtä ei tule ulkoistaa Monetralle

Lue
28.9.2020

Palkansaajakeskusjärjestöt: Hallituksen kunnioitettava itse asettamiaan aikatauluja

Lue
25.9.2020

STTK: Sote-uudistuksen toimeenpanoa kiirehdittävä alueellisella yhteistyöllä

Lue
24.9.2020

Nordea vähentää jälleen henkilökuntaa

Lue
24.9.2020

Tehy: Sotelakiesitys mahdollistaa peruspalveluiden parantamisen, toimivaa erikoissairaanhoitoa ei saa purkaa

Lue
23.9.2020

JHL ja Jyty vastustavat Oulun törkeitä ulkoistamissuunnitelmia – ateria- ja puhtauspalvelut vuorokauden lakkoon

Lue