Palkkatuen nostaminen pohjoismaiselle tasolle toisi 44 000 työllistä

Kirjoittaja:

Patrizio Lainà

pääekonomisti (vapaalla)

Profiili
Palkkatuki Suomessa

Palkkatuki Suomessa jää jälkeen pohjoismaisesta tasosta

Palkkatuen nostaminen pohjoismaiselle* tasolle tarkoittaa palkkatuen lähes kolminkertaistamista. Se toisi välittömästi 36 000 uutta työllistä. Palkkatuen nosto pohjoismaiselle tasolle mahdollistaisi jo yksinään hallituksen ensi vuoden budjettiriihen asettaman 30 000 työllisyystavoitteen saavuttamisen. Myöhemmin työllisyysvaikutus nousisi noin 44 000:een.

Laskelma perustuu siihen, että palkkatuki nykytasolla työllistää noin 21 000 henkilötyövuotta. Lähtökohta on, että palkkatuen rakenteessa ei tapahdu muutoksia ja palkkatuen kasvattaminen lisää samassa suhteessa työllisyyttä. Lisäksi on oletettu, että palkkatuki ei syrjäytä muuta työllistämistä, mikä on linjassa ainakin Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun suomalaisella aineistolla tekemän tutkimuksen kanssa. Tällöin palkkatuen nostaminen pohjoismaiselle tasolle lisää työllisyyttä 36 000:lla.

Palkkatuen välittömän työllisyyden lisäksi työllisyysvaikutukseen pitää laskea myös heidät, jotka myöhemmin sijoittuvat avoimille työmarkkinoille ja vähentää niistä heidät, jotka olisivat työllistyneet avoimille työmarkkinoille ilman palkkatukeakin.

Valtioneuvoston selvityksen mukaan palkkatukea sai vuonna 2017 noin 39 000 henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriön analyysin perusteella avoimille työmarkkinoille palkkatuen jälkeen on työllistynyt 28 prosenttia. Jos vertailukohdaksi ottaa heikoimmin pärjänneen kuntasektorin palkkatuen, jonka jälkeen 16 prosenttia on työllistynyt avoimille työmarkkinoille ja jolla on havaittu olevan olemattomia työllisyysvaikutuksia, palkkatuen aiheuttama työllisyyden lisäys on 12 prosenttia.

Tämän perusteella pohjoismainen palkkatukitaso tarkoittaisi 67 000 uutta palkkatuettua henkilöä vuodessa, ja se työllistäisi vielä 8 000 henkilöä lisää avoimille työmarkkinoille noin vuoden viiveellä. Jos palkkatuen jälkeen avoimille työmarkkinoille työllistyneet myös pysyvät työllisinä, vaikutukset kumuloituvat, kun uusia henkilöitä tulee palkkatuen piiriin. Tätä ei ole laskelmassa kuitenkaan huomioitu.

Yhteisvaikutus palkkatuen työllisyysvaikutuksista nostettuna pohjoismaiselle tasolle on siis 44 000. Tämä työllisyysvaikutus on saavutettavissa jo hallituskauden aikana.

Pohjoismainen taso edellyttäisi palkkatuen käytön triplaamista

Palkkatuki on tehokasta työllisyyspolitikkaa, mutta Suomessa se on jäänyt pahasti jälkeen muista Pohjoismaista. Suomen palkkatuki pitäisi lähes kolminkertaistaa, jotta päästäisiin keskimääräiselle Pohjoismaiselle tasolle. Kärkimaa Ruotsin saavuttaminen edellyttäisi peräti palkkatuen viisinkertaistamista.

Suomen palkkatuki pitäisi lähes kolminkertaistaa, jotta päästäisiin keskimääräiselle Pohjoismaiselle tasolle.

Suomessa maksettiin palkkatukea viime vuonna 243 miljoonaa euroa. Muissa Pohjoismaissa yksityinen palkkatuki vastaa keskimäärin 0,29 prosenttia BKT:stä. Suomen talouden tasolle muutettuna pohjoismainen palkkatuki tarkoittaa 665 miljoonaa euroa. Suomen palkkatuki pitäisi siis 2,7-kertaistaa, mikä tarkoittaa 422 miljoonan euron lisäpanostusta.

Palkkatuesta pitääkin tehdä entistä houkuttelevampaa. Nykyisin yrityksille myönnettävää palkkatukea jää Suomessa käyttämättä. Tässäkin asiassa voidaan oppia ottaa muista Pohjoismaista.

Hallituksen budjettipanostukset pieniä, ei rajoittavia

Hallituksen budjettiriihessä 1palkkatukea päätettiin lisätä 24 miljoonaa euroa. Budjettiriihen satsaukset eivät kuitenkaan kerro, kuinka paljon palkkatukea voidaan käyttää.

Hallitusohjelmassa palkkatuki siirretiin kehysbudjetoinnin ulkopuolelle. Budjettiteknisesti tämä tarkoittaa, että palkkatuen maksatusta siirretään työ- ja elinkeinoministeriön momentilta sosiaali- ja terveysministeriön momentille. Käytännössä tämä puolestaan tarkoittaa, että etukäteen budjetoidut rahat eivät samoissa määrin rajoita palkkatuen käyttöä, vaan sitä voidaan käyttää hyvin joustavasti.

Tämä antaa mahdollisuuden aidosti tavoitella pohjoismaista palkkatukitasoa. Vaikka 422 miljoonaa euroa kuulostaa suurelta lisäpanostukselta, palkkatukeen satsaaminen merkitsee muiden julkisten menojen kuten työttömyyskorvausten vähentymistä ja verotulojen kasvua. Näin ollen nettokustannus julkiselle taloudelle jää huomattavan paljon pienemmäksi ja pohjoismainen työllisyysaste muuttuu realistisemmaksi.

Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti

*Vertailussa Pohjoismaista puuttuu Islanti.

***

Laskelma palkkatuen ja aktiivisen työvoimapolitiikan panostuksista pohjoismaissa

Pohjoismainen palkkatuki vahvistaisi julkista taloutta 780 miljoonalla eurolla

Ajankohtaista

31.7.2022

Hae meille töihin!

Lue
15.7.2022

STTK:n työelämän monikulttuurisuutta käsittelevä tietopankki on julkaistu

Lue
7.7.2022

Tehy teki rikosilmoituksen Helsingin kaupungin maksamattomista palkoista

Lue
1.7.2022

Näin työn murros otetaan haltuun – Antti Palola SuomiAreenan keskustelussa torstaina 14.7.

Lue
30.6.2022

Tehy, SuPer ja ERTO: Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus hyväksyttiin

Lue
30.6.2022

SuPer, Tehy ja ERTO: Yksityisen sosiaalipalvelualan vetovoimaa parannetaan palkkaratkaisulla

Lue
30.6.2022

Onnettomuuspaikoilta leviävät kuvat eivät huoleta vain ammattilaisia – valtaosa suomalaisista pitää onnettomuuspaikkakuvien jakamista sosiaalisessa mediassa paheksuttavana

Lue
29.6.2022

Katso Oikeus olla oma itsensä työpaikalla – SAK:n, Akavan ja STTK:n Helsinki Pride -tapahtuman tallenne

Lue