Yleensä tuloeroja mitataan ns. gini-kertoimella, joka kuvaa tulojen jakautumista eri tuloluokkien välille. Havainto on, että Suomessa tuloerot eivät ole viime vuosina kasvaneet. Suurimpana syynä tähän on työllisyyden kasvu, joka on kompensoinut sosiaalietuuksiin tehtyjä leikkauksia ja jäädytyksiä.
Jotain tulonjaon sisällä on kuitenkin tapahtunut. Käydään läpi mitä.
Alla oleva graafi kuvaa käytettävissä olevien tulojen kehitystä vuosina 1995-2017 ikäryhmittäin.
Nuorten tulokehitys jäänyt vanhempien kyydistä
25-34-vuotiaiden käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet vain 39 prosenttia koko tarkasteluvälillä. Kuitenkin vuosien 2010-2017 välisenä aikana 25-34-vuotiaiden käytettävissä olevat tulot ovat jopa laskeneet. Oletettu syy on, että kyseisessä ikäryhmässä työllisyys on sirpaloituneempaa kuin muissa ikäryhmissä.
Vuosien 2010-2017 välisenä aikana 25-34-vuotiaiden käytettävissä olevat tulot ovat jopa laskeneet. Oletettu syy on, että kyseisessä ikäryhmässä työllisyys on sirpaloituneempaa kuin muissa ikäryhmissä.
Myös 35-49-vuotiaat, eli kuvaajassa violetti käyrä, ovat olleet tulokehitykseltään pysähdyksissä 2010-luvulla. Vain muutaman prosentin nousu käytettävissä olevissa tuloissa.
Viimeisen kahden vuosikymmenen menestyjiä taas ovat olleet 50-64-vuotiaat, joiden käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet tarkasteluvälillä yli 66 prosenttia.
Suurituloisimmat ottivat irtioton 90-luvulla ja se jatkuu yhä – tosin hitaampana
Entä tulonjako tuloluokittain? Usein kuultu väite on, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Ihan niinkään asia ei ole, mutta jotain silläkin rintamalla on tapahtunut.
Alla oleva graafi kuvaa käytettävissä olevien tulojen kehitystä eri tuloluokissa vuosina 1995-2017.
Alin tulokymmenys – sininen viiva – ei ole varsinaisesti köyhtynyt, mutta heidän käytettävissä olevat tulonsa eivät ole juuri kasvaneet.
Havainto on, että viidennen tulokymmenyksen ja suurituloisimman kymmenyksen välinen tuloero on pysynyt 2010-luvulla melko vakaana, mutta korkein prosentti etääntyy jatkuvasti muista.
Viidennen tulokymmenyksen ja suurituloisimman kymmenyksen välinen tuloero on pysynyt 2010-luvulla melko vakaana, mutta korkein prosentti etääntyy jatkuvasti muista.
Varsinkin 1990-luvun lopulla suurituloisin prosentti repi kaulaa muuhun väestöön nähden. Oletettuna syynä on pääomaverotukseen tehdyt muutokset 1990-luvulla. Pääomaverotus irtautettiin ansiotuloverotuksesta siten, että uudistus oli suurten pääomatulojen kannalta suosiollinen.
Mitä tästä voi päätellä? Köyhät eivät ole köyhtyneet, mutta korkeimman tuloprosentin ansiot ovat nousseet nopeasti. Vanhasta sanonnasta oli 50 prosenttia oikein.
Antti Koskela, ekonomisti, STTK
***
STTK laski: Palkansaaja on tänään tienannut pörssijohtajan päiväpalkan