Miten ilmastopolitiikalla varmistetaan kilpailukyky?

Perinteisesti on totuttu ajattelemaan, että ympäristönsuojelun ja talouselämän intressit ovat keskenään ristiriidassa – suojelu maksaa ja heikentää yritysten kilpailukykyä. Myös ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyen on paljon pohdittu, onko meillä varaa päästövähennyksiin ja katoavatko Suomesta loputkin teollisuuden työpaikat.

Kun Suomessa puhutaan kilpailukyvystä, keskustelua hallitsee puhe kustannuksista. Kilpailukyky on kuitenkin paljon monitahoisempi kokonaisuus, jossa ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset ovat vain yksi pieni tekijä. Esimerkiksi brändi, toimitusvarmuus ja palvelun laatu ovat ostajille jopa tärkeämpiä kriteereitä kuin hinta.

Kansainvälisten yritysten investoidessa Suomeen tärkeimpiä kilpailukykytekijöitämme ovat yhteiskunnan vakaus ja toimivuus sekä työntekijöiden korkea osaaminen.

Lukuisista kansainvälisistä selvityksistä huolimatta ei ole pystytty osoittamaan, että yritykset siirtäisivät tuotantolaitoksiaan maasta toiseen yksin ympäristösääntelyn ja haittaverojen vuoksi. Sen sijaan on monia esimerkkejä siitä, että fiksulla ilmastopolitiikalla on piristetty taloutta ja saatu paljon uusia investointeja. Näin on käynyt muun muassa Kaliforniassa.

Tärkeimpiä kilpailukykytekijöitämme ovat yhteiskunnan vakaus ja työntekijöiden korkea osaaminen

Kansainvälisten yritysten investoidessa Suomeen tärkeimpiä kilpailukykytekijöitämme ovat yhteiskunnan vakaus ja toimivuus sekä työntekijöiden korkea osaaminen.

Miksi sitten elinkeinoelämän suunnalta kuullaan niin runsaasti huolipuhetta ilmastopolitiikkaan liittyen? Oma valistunut arvioni on, että huoli liittyy yleisesti epävarmuuteen markkinatilanteen ja lainsäädännön kehityksestä. Yritysten näkökulmasta ilmastopolitiikan ohjauskeinojen kehitys on ollut lyhytjännitteistä, poukkoilevaa ja vaikeasti ennustettavaa.

Fiksut yritysjohtajat kyllä ymmärtävät, että ilmastonmuutos on vakava asia, joka uhkaa ihmiskuntaa ja sitä myöten myös heidän liiketoimintaansa. Oikein tosi fiksut johtajat ymmärtävät senkin, että ilmastonmuutoksen torjunta luo valtavia liiketoimintamahdollisuuksia. Pelkästään energiantuotannon päästöjen nollaaminen edellyttää arviolta 12 000 miljardin dollarin maailmanlaajuisia investointeja seuraavien 25 vuoden aikana.

Ilmastopolitiikalta yritykset kaipaavat ennen kaikkea pidempää aikajännettä

Ilmastopolitiikalta yritykset kaipaavat ennen kaikkea pidempää aikajännettä. Sen sijaan, että päästövähennystavoitteita ja politiikkatoimia mietitään vain yhdeksi vaalikaudeksi tai kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, polku pitää viitoittaa hiilineutraaliuteen asti. EU-tasolla tämä tarkoittaa sitä, että päätetään, mihin vuoteen mennessä EU-alueen kasvihuonekaasupäästöt saadaan nollaan ja kuinka paljon päästöjä tavoitevuoteen mennessä voidaan enää sallia. Näiden perusteella sitten asetetaan välitavoitteet ja päätetään tarvittavat politiikkatoimet.

Tällainen pitkän tähtäimen ajattelu parantaa EU:n houkuttavuutta investointikohteena, sillä se luo yritysten kaipaamaa toimintaympäristön vakautta. Vaikka jossakin muualla kustannukset juuri nyt olisivat alhaisemmat, heikompi ennustettavuus ja korkeampi riskitaso vähentävät houkuttavuutta.

Suomen on myös olennaisen tärkeää huolehtia korkeasta osaamistasosta

Suomen on myös olennaisen tärkeää huolehtia korkeasta osaamistasosta. Ilmastonmuutos, siihen sopeutuminen ja sen torjuminen muuttavat aivan varmasti suomalaisen elinkeinoelämän rakenteita. Joillakin aloilla työpaikat vähenevät, ja toisille niitä tulee lisää. Kun tuemme yritysten uudistumista ja innovaatiotoimintaa sekä huolehdimme siitä, että ihmisillä on hyvät mahdollisuudet kehittää ja uudistaa osaamistaan, jäämme kokonaisuutena plussan puolelle: houkutamme investointeja, kasvatamme vientiä ja parannamme työllisyyttä.

Jos sen sijaan keskitymme miettimään lyhyen aikavälin kustannuksia sekä yritämme erilaisilla säilyttävillä tuilla estää muutosta tapahtumasta, näkymä on investointien, viennin ja työllisyyden kannalta paljon karumpi – ilmastosta puhumattakaan.

Suomalaisilla on erinomaiset mahdollisuudet sekä olla paljon kokoamme merkittävämmässä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa että haukata paljon kokoamme isompi siivu ilmastonmuutoksen torjunnan aikaansaamista investoinneista ja liiketoimintamahdollisuuksista. Fiksusti toteutettuna ilmastopolitiikka on mitä parhainta työllisyys- ja talouspolitiikkaa.

Kaisa Hernberg

Kirjoittaja työskentelee yrittäjänä ilmasto- ja energiapolitiikan parissa, tekee enkelisijoituksia cleantech-yrityksiin sekä toimii Vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtajana ja kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

***

Mari Pantsar: Työ vuonna 2035 on erilaista – ehkä parempaakin – kuin tänään

Ilmastokestävän talouspolitiikan aika – riittääkö Suomessa työtä ja hyvinvointia 2035?

Ilmastonmuutos ja talous: Kauanko meillä vielä on neljä vuodenaikaa?

Antero Vartia: Kannetaan vastuumme, siivotaan jälkemme

Ajankohtaista

3.10.2024

Ammattiliitto Jytyn Jonna Voima vientimalliesityksestä: ”Toivomme, että kansanedustajat ymmärtävät, mikä on suomalaisen yhteiskunnan etu”

Lue
3.10.2024

Tehy: Eduskunnan pelastettava naisvaltaiset alat ikuisesta palkkamontusta

Lue
3.10.2024

STTK ei hyväksy vientimallia

Lue
3.10.2024

Tehy ja Inkoon kunta: HUS panikoi Lohjan sairaalan synnytysten lakkauttamisessa, päätöksen laillisuutta selvitetään

Lue
2.10.2024

Sitä niittää mitä kylvää

Lue
2.10.2024

Tehy: Lainsäätäjän kitkettävä hoitajiin kohdistuva työpaikkaväkivalta – lainsuoja ulotettava virkamiehistä sote-alan ammattilaisiin

Lue
27.9.2024

Tehy: Sote-rahoitukselle on saatava turvatakuut, mielivaltaiset leikkaukset on lopetettava

Lue
25.9.2024

Olga Gassen Tehyn viestintäpäälliköksi

Lue