SuPer: Vuosilomalla sairastamisesta ei saa rangaista

Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki unionin oikeuden vastainen. Asia koskee työntekijän oikeutta siirtää sairauslomansa kanssa päällekkäin menevä vuosiloma pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa ylittävältä osin. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin näkemyksen mukaan EU:n työaikadirektiivi ja perusoikeuskirja suojaavat ansaittua vuosilomaa siten, ettei työntekijä voi menettää vuosilomapäiviään sen johdosta, että hän sairastaa vuosilomallaan.

Euroopan unionin tuomioistuimelta on pyydetty ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä perusoikeuskirjaan vedoten vaatia menettämiensä vuosilomapäivien korvaamista suoraan työnantajaltaan. Mahdollista on myös, että korvauksista joudutaan oikeudenkäynteihin Suomen valtiota vastaan, mikäli vuosilomalain todetaan olevan ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

Vuonna 2013 vuosilomalaista poistettiin omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli maksimissaan viiden viikon vuosilomaa. Talvella 2015-2016 vuosilomalakiin palautettiin omavastuupäivät työntekijän sairastuessa lomansa aikana, siltä osin kuin tämä ei vähennä työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Perusteena tälle oli työnantajille vuosiloman siirrosta aiheutuvien kustannusten karsiminen. EU-tuomioistuin on kuitenkin oikeuskäytännössään lausunut, ettei palkallista vuosilomaa koskevan oikeuden loukkaamista voida koskaan perustella taloudellisten etujen suojelemisen tarpeella.

Oikeus palkalliseen vuosilomaan pohjautuu Suomea sitoviin kansainvälisiin perus- ja ihmisoikeussopimuksiin. Työntekijän oikeudesta palkalliseen vuosilomaan säädetään muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 24 artiklassa. EU-oikeudessa palkallinen vuosiloma on erityinen ihmisarvoisten työehtojen ilmentymä ja unionin työoikeuden erityisen tärkeä periaate, josta säädetään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä työaikadirektiivissä. Perusoikeutena sitä ei voida myöskään tulkita rajoittavasti.

Lisätietoja:
SuPerin lakimies Juho Kasanen, 050 3407 875

Ajankohtaista

24.5.2024

Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva syrjintä huomioitava lainsäädännössä 

Lue
23.5.2024

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma

Lue
22.5.2024

Jytyn liittovaltuusto: Suomen on edistettävä pikaisesti palkka-avoimuusdirektiivin saattamista lainsäädäntöön – ”Palkkatasa-arvossa ei pidä tyytyä minimiin”

Lue
22.5.2024

Raskaus- ja perhevapaa ei oikeuta työnantajaa palkkasyrjintään 

Lue
21.5.2024

Tehyyn tulee paljon yhteydenottoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä

Lue
21.5.2024

Yksinkertaistamisen sijaan EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt monimutkaistuvat 

Lue
20.5.2024

SAK, STTK, SEL ja Pro: Leipomotyölain kumoaminen lisää alan terveysriskejä ja alentaa ansioita

Lue
20.5.2024

Hallituksen “tehokkaat” kitkemiskeinot lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää 

Lue