SuPer: Vuosilomalla sairastamisesta ei saa rangaista

Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki unionin oikeuden vastainen. Asia koskee työntekijän oikeutta siirtää sairauslomansa kanssa päällekkäin menevä vuosiloma pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa ylittävältä osin. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin näkemyksen mukaan EU:n työaikadirektiivi ja perusoikeuskirja suojaavat ansaittua vuosilomaa siten, ettei työntekijä voi menettää vuosilomapäiviään sen johdosta, että hän sairastaa vuosilomallaan.

Euroopan unionin tuomioistuimelta on pyydetty ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä perusoikeuskirjaan vedoten vaatia menettämiensä vuosilomapäivien korvaamista suoraan työnantajaltaan. Mahdollista on myös, että korvauksista joudutaan oikeudenkäynteihin Suomen valtiota vastaan, mikäli vuosilomalain todetaan olevan ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

Vuonna 2013 vuosilomalaista poistettiin omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli maksimissaan viiden viikon vuosilomaa. Talvella 2015-2016 vuosilomalakiin palautettiin omavastuupäivät työntekijän sairastuessa lomansa aikana, siltä osin kuin tämä ei vähennä työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Perusteena tälle oli työnantajille vuosiloman siirrosta aiheutuvien kustannusten karsiminen. EU-tuomioistuin on kuitenkin oikeuskäytännössään lausunut, ettei palkallista vuosilomaa koskevan oikeuden loukkaamista voida koskaan perustella taloudellisten etujen suojelemisen tarpeella.

Oikeus palkalliseen vuosilomaan pohjautuu Suomea sitoviin kansainvälisiin perus- ja ihmisoikeussopimuksiin. Työntekijän oikeudesta palkalliseen vuosilomaan säädetään muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 24 artiklassa. EU-oikeudessa palkallinen vuosiloma on erityinen ihmisarvoisten työehtojen ilmentymä ja unionin työoikeuden erityisen tärkeä periaate, josta säädetään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä työaikadirektiivissä. Perusoikeutena sitä ei voida myöskään tulkita rajoittavasti.

Lisätietoja:
SuPerin lakimies Juho Kasanen, 050 3407 875

Ajankohtaista

8.2.2023

Ammattiliitto Pro: toimihenkilöiden ansiokehityksen huomiotta jättäminen heikentää Suomen houkuttelevuutta

Lue
7.2.2023

Kestävä energia

Lue
6.2.2023

Haemme työsuhdeneuvojaa Kesäduunari-infoon

Lue
6.2.2023

Juri Aaltonen valittiin jatkamaan ERTOn puheenjohtajana

Lue
6.2.2023

Yksin- ja kevytyrittäjien tärkeimmät palvelut saman katon alle – ProSoolo ja UKKO.fi yhteistyöhön

Lue
2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue