STTK: Kannustinloukkuihin tasapainoinen työryhmäraportti jatkotyön pohjaksi

STTK:n mielestä Tuulia Hakola-Uusitalon johtaman virkamiestyöryhmän esitys on tasapainoinen ja harkittu kokonaisuus kannustinloukkujen purkamiseksi. Se, että työryhmä esittää jatkoselvittelyjä, on ongelman laaja-alaisuuden vuoksi ymmärrettävää. STTK kuitenkin korostaa, että kannustinloukkujen purkamisen ohella on etsittävä ratkaisuja myös työttömien osaamisen kehittämiseen ja työkyvyn vahvistamiseen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

– Työryhmän mietinnössä valaistaan osuvasti kannustinloukkujen purkamisen vaikeutta. Loukkuja purettaessa tulisi pystyä parantamaan julkisen talouden tasapainoa, alentamaan työllistymisveroasteita ja huolehtimaan tulonjaon tasaisuudesta. Näiden kolmen tavoitteen saavuttaminen samaan aikaan on erittäin vaikeaa. Viime kädessä on kysymys poliittisista valinnoista, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund muistuttaa.

Työryhmä toteaa analyysissään – aivan oikein – että työn vastaanottaminen on pääosin kannattavaa. Näyttääkin siltä, että kannustinloukkujen purkamisella ei ole keskeistä roolia työllisyysasteen nostotalkoissa.

STTK korostaa, että toimenpiteet tulisi kohdentaa ihmisryhmiin, joilla on keskimääräistä suurempia kannustinongelmia. Näitä ovat yksinhuoltajataloudet, ylivelkaantuneet ja työttömät.

– Järkevä valinta onkin rajata jatkotyön ulkopuolelle yleinen tuloveron alentaminen kannustimien lisäämiseksi. Se olisi sekä kallis että tehoton keino kannustinloukkujen purkamiseksi, Sund toteaa.

Keskeisiä jatkotyön kohteita ovat varhaiskasvatuksen maksut, asumistukijärjestelmän toimivuus sekä perhevapaajärjestelmän kehittäminen.

– Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen on suhteellisen kustannustehokas keino. Esimerkiksi päivähoidossa tuntiperusteisen laskutuksen kansalliset pelisäännöt voisivat helpottaa osa-aikatyön vastaanottamista. Työtulovähennykseen tehtävä lapsikorotus toimisi myös kannusteita purkavasti niissä ryhmissä, jossa kannustinongelma on vaikein. Myös työttömien ns. suojaosan nosto tukee työttömien työn vastaanottamisen kannusteita. Asiaa on kuitenkin tarkkaan harkittava, koska suojaosan nosto siirtää kannustinloukkua, Sund painottaa.

Alueellisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta työryhmän jatkotyön aiheeksi esittämä kaavoituksen edistäminen valtionosuusjärjestelmän kautta vaikuttaa lupaavalta ajatukselta. Sen sijaan STTK ei kannata työttömyyseläkeputki-ehtojen heikentämistä. Aiemmin sovitun mukaisesti asiaa tarkastellaan kolmikantaisesti myöhemmin.

Lisätietoja: STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, puh: 050 563 4841

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

***

Lisää aiheesta:

STTK:n hallitus: Työllisyyden vahvistamisen oltava hallituksen tärkein tavoite

Ajankohtaista

5.12.2023

Kauas karkaa koulutuksen tasa-arvo

Lue
5.12.2023

Lausunto työrauhalainsäädännön kehittämisestä

Lue
5.12.2023

SAK, AKAVA ja STTK: Muutokset työtaisteluoikeuteen horjuttavat työmarkkinoiden tasapainoa entisestään

Lue
5.12.2023

Työtaisteluoikeuksien rajoittamiselle ei ole oikeudellisesti hyväksyttäviä syitä, toteaa Ammattiliitto Jyty lausunnossaan

Lue
4.12.2023

Vammaiset ihmiset kohtaavat edelleen paljon syrjintää

Lue
4.12.2023

Tehy: Hallituksen esitysluonnos työrauhalainsäädännön muutoksista viittaa kintaalla perusoikeuksille

Lue
2.12.2023

STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi Valtteri Mäyrälä 

Lue
2.12.2023

Tamperelainen Ida Korsimo on STTK:n Tulevaisuuden tekijä 2023 

Lue